Kirjapainotalo kokoaa Kouvolan nuoret — Nuoriso saa kauan toivomansa kahvilan sekä tilat talosta, jollaisia kaupungissa on vain yksi

Remontti valmistuu joulukuussa. Avajaisia sopii odotella helmikuussa ensi vuonna.

Moises Garibay

Vuonna 1921 valmistuneen Kirjapainotalon julkisivun kunnostusvaiheista saa juuri nyt hyvän käsityksen.
Vuonna 1921 valmistuneen Kirjapainotalon julkisivun kunnostusvaiheista saa juuri nyt hyvän käsityksen.

Kouvolan vanhan Kirjapainotalon remontti etenee aikataulussaan. Parhaillaan talossa tehdään sisätöitä ja maalataan julkisivua. Suuret kaari-ikkunat ovat vielä muovien suojissa, mutta uusi kuparikatto saa syysauringossa häikäisevän loisteen.

Talon lopullisesta, lohenpunaisesta väristä saa jo hyvän käsityksen.

Tilat luovutetaan Kouvolan nuorisotoimelle joulukuussa. Sen jälkeen alkaa muutto. Koordinaattori Esko Lavosen arvion mukaan avajaisia voitaneen viettää helmikuussa.

Toivottavasti tähän rakennukseen haettu rento fiilis huokuu myös ulospäin. — Esko Lavonen

Moises Garibay

Vanha tiiliseinä jää näkyviin katukerroksen suuressa kokoontumistilassa.

Kaikki yhden katon alle

Kirjapainotaloon keskitetään kaikki Kouvolan keskustan alueen nuorisotoimen palvelut. Avoimen kokoontumistilan lisäksi taloon tulevat Ohjaamo, Motiimi, etsivä nuorisotyö, ehkäisevä päihdetyö, erityisnuorisotyö, Nuorten paja, nuorisoneuvola, kulttuurinen nuorisotyö, nuorisovaltuusto sekä nuorisopalveluiden hallinto.

Käytössä on kolme kerrosta ja noin 1 500 neliömetriä.

— Kun nuori astuu tämän talon ovesta sisään, hänelle voidaan tarjota palvelut kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti. Enää ei tarvitse lähettää asiantuntijan luo toiseen paikkaan, palveluvastaava Tuula Soininkallio kertoo.

Yhtään keskustan ulkopuolella toimivaa nuorisotilaa ei Kirjapainotaloon muuton vuoksi lakkauteta, Soininkallio vakuuttaa.

— Muualla työskentelevillä on mahdollisuus käyttää myös tätä taloa työpisteenään.
Nuorisopalveluissa eri puolilla Kouvolaa työskentelee tällä hetkellä noin 40 henkilöä.

Nuoret ovat vuosikausia toivoneet omaa kahvilaa keskustaan. Nyt tämä haave toteutuu. — Tuula Soininkallio

Moises Garibay

Kirjapainotalon toiseen kerrokseen tulevat nuorisotoimen hallinnon työtilat. Samassa kerroksessa sijaitsee myös kohdennetun nuorisotyön ja Ohjaamon työtiloja.

Kokoontumistilaa voivat vuokrata muutkin

Katutason kerros omistetaan kokoontumiselle ja yhteiselle oleskelulle. Tilaan tulevat nuorisokahvila, monitoimitila esiintymislavoineen, Ohjaamon tilat sekä Nuorten paja.

— Nuoret ovat vuosikausia toivoneet omaa kahvilaa keskustaan. Nyt tämä haave toteutuu, Soininkallio sanoo.

Tiloja voivat varata myös muut käyttäjät. Aamupäivisin talossa voisivat kokoontua eri järjestöt tai vaikkapa perhekeskuksen eri ryhmät.

Toiseen kerrokseen sijoitetaan nuorisopalvelujen hallinnon, kohdennetun nuorisotyön eli Motiimin sekä Ohjaamon työtiloja. Työtilat erotetaan lasiseinin, ja kolme huoneista on äänieristettyjä. Kussakin huoneessa on kaksi tai kolme työntekijää.

Kolmanteen kerrokseen tulee tilat nuorisoneuvolalle, nuorisovaltuustolle sekä kulttuuriselle nuorisotyölle.

Moises Garibay

Nuorisopalvelujen koordinaattori Esko Lavonen demonstroi kattoikkunan toimintamekanismia. Ikkuna avautuu pieneksi ranskalaiseksi parvekkeeksi.

Uusiin tiloihin muutetaan vaiheittain

Toiminnot siirtyvät Kirjapainotaloon vaiheittain sitä mukaa kun eri puolilla kaupunkia sijaitsevien toimitilojen nykyiset vuokrasopimukset päättyvät.

Kohdennettu nuorisotyö Motiimi muutti Brankkarilta Kirjapainotaloon jo reilu vuosi sitten. Aikaistetun muuton syynä olivat sisäilmaongelmat sekä kaupungin uudet suunnitelmat Brankkarin alueelle.

— Bändien treenikämpät ja monitoimisali jatkavat Brankkarilla, kunnes kaupunki päättää, mitä alueella tulee tapahtumaan, Lavonen sanoo.

Brankkarin äänentoisto- ja valolaitteet siirretään Kirjapainotaloon katukerrokseen rakennettavaa esiintymislavaa varten.

Moises Garibay

Kolmanteen kerrokseen tulevat nuorisoneuvolan, kulttuurisen nuorisotyön ja nuorisovaltuuston työpisteet sekä kokoustiloja.

Nuorten maku näkyy ainakin sisustuksessa

Nuorten mielipidettä on kysytty ja kuultu. Se tulee näkymään muun muassa sisustuksessa ja erilaisissa toiminnoissa.

— Toiveissa toistuivat rauhallinen nurkkauksen ja pelien kaltaiset asiat. Sitten kun talo on saatu varsinaisen kohderyhmän käyttöön, tiedetään, miten tämän tilan käyttö alkaa muotoutua, Lavonen sanoo.

Ajan patinan ja nuorten ideoiden yhteiselolta odotetaan paljon.

— Toivottavasti tähän rakennukseen haettu rento fiilis huokuu myös ulospäin. On ihan mahtavaa, että nämä upeat tiiliseinät saatiin esille ja rakennus säilymään tuleville sukupolville.

Moises Garibay

Kirjapainotalon Kouvolankadun puoleinen pääty odottaa vielä ehostumista.

Kirjapainotalo

Kirjapainotalon ensimmäinen osa valmistui valmistui maaliskuussa 1921.

Rakennuksen suunnitteli ja urakoi kouvolalainen rakennusmestari Uuno Immonen. Kouvolan Sanomat ja Kymiyhtiö olivat perustaneet Kouvolan kirja- ja kivipaino Oy:n vuonna 1920.

Kolmessa osassa valmistuneen rakennuksen tyyliä on kuvailtu klassismin ja funktionalismin liitoksi.

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa painettiin Kouvolan Sanomia vuoteen 1939 asti. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa oli henkilökunnan asuntoja sekä henkilökuntakerho.

Kymiyhtiön ja Kouvolan kauppalan yhdessä perustamalle Kouvolan Puhelin Oy:lle rakennettiin toimitilan kirjapainotalon tontin toiseen päähän. Kolmikerroksinen talo on Bertel Liljequistin käsialaa ja vuodelta 1929.

Rakennus siirtyi kokonaan Kymiyhtiölle 1937.

Rakennusten väliosa korotettiin kolmekerroksiseksi 1938 Veli Huhtalan suunnitelmien mukaan. Kuvaan astui hillitty funkis.

Kirjapainotalo oli aikoinaan Kouvolan uudenaikaisin rakennus: siinä oli keskuslämmitys, vesijohto ja oma viemärilaitos — Kouvolan ensimmäinen.

Rakennus on suojeltu asemakaavassa 1984. Se tarkoittaa, että rakennus on rakennustaiteellisesti merkittävä ja kaupunkikuvaan oleellisesti kuuluva. Rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa, ja mahdolliset korjaukset on toteutettava niin, ettei rakennuksen yleisilme olennaisesti muutu.

Kirjapainotalo kuuluu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeseen.

Lähteet: Rurik Wasastierna: Muutakin kuin rautatieristeys (2011); Reijo Virta (toim.): Mistä ne kaiken tietää! Kouvolan Sanomat 100 vuotta (2009); Kouvolan kaupunki.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet