Aitomäessä villisiat pyrkivät pihalle ja tönkivät perunat – Katso videolta!

Villisika on arka, mutta onnettomuudessa loukkaantunut karju on ihmiselle hengenvaarallinen.

Suomessa on arviolta hieman yli 3 000 luonnonvaraista villisikaa. Arkistokuva.
Suomessa on arviolta hieman yli 3 000 luonnonvaraista villisikaa. Arkistokuva.

Aitomäessä asuva Kouvolan Sanomien lukija neuvoo lapsiaan kiipeämään kiven päälle, jos maastossa törmää villisikaan. Sika ei pääse sorkillaan kivelle perässä.

Villisikojen olemassaolo on näkynyt tänä keväänä kylällä kiusallisella tavalla, vaikka villisiat arkoja ovatkin. Näin kävi viimeksi keskiviikkoiltana.

– Juuri, kun olin saanut perunat maahan, ne tönkivät ne ylös, lukija kertoo.

Lukija ikuisti villisiat videolle omalla pihallaan keskiviikkoiltana. Videolla näkyvää kolmen sian laumaa hän arvioi viime vuoden porsaiksi.

– Isompiakin täällä on liikkunut, hän kertoo.

Lukija ei sano pelkäävänsä villisikoja, mutta ison karjun kohdalla viisainta on hänen mukaansa pyrkiä pakoon.

– On niitä hauska katsella ikkunan takaa, mutta vähän väärässä paikassa ne villieläimiksi ovat.

Kanta vaihtelee alueittain

Kouvolassa villisikakanta vaihtelee alueittain. Aitomäessä keskiviikkona nähty kolmen sian lauma saattaa seuraavana päivänä olla kymmenien kilometrien päässä. Syynä on Valkealan–Kouvolan riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilön Kai Korven mukaan se, että villisikojen määrä on vielä verrattain pieni ja laumoja on vähän. Lauma voi kulkea pitkiäkin matkoja etsiäkseen mieleistään ruokaa. Jos kanta on suuri, ne jäävät pienemmälle reviirille pysyvämmin.

Perunat ovat villisikojen suurinta herkkua. Siksi ne Korven mukaan mielellään päätyvät kotitarveviljelijöiden perunamaille. Ammattiviljelmien peruna ei villisioille kelpaa, koska niiden viljelyssä käytetään perunaruttoa torjuvaa myrkkyä.

Villisian pelätään levittävän vaarallista afrikkalaista sikaruttoa. Emakko, jota porsaat seuraavat on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun. Muuten villisian voi ampua ympäri vuoden.

Lumikki Haaja

Villisiat liikkuvat laumoissa. Arkistokuvan villisiat on tarhattu.
Villisiat liikkuvat laumoissa. Arkistokuvan villisiat on tarhattu.

Metsästys mahdollista koko vuoden

Saaliiksi villisikoja on saatu yksittäisiä kappaleita Kouvolasta. Korven tiedon mukaan Aitomäkeä lukuunottamatta muualta Valkealasta niitä ei ole tänä vuonna ammuttu.

Villisian metsästämistä haittaa Korven mukaan sen ripeä liikkuvuus ja iso elinalue. Sikoja ei välttämättä näe kahta kertaa peräkkäin samalla ruoka-apajalla.

– Sillä pitää olla esimerkiksi iso ja houkutteleva kuminapelto, että se jää siihen pidemmäksi aikaa.

Villisian porsinta alkaa kevättalvella. Sen takia syksyllä tavattavissa laumoissa siat voivat olla hyvin erikokoisia. Talven jälkeen villisiat liikkuvat aktiivisesti ruuan perässä.

Loukkaantunut sika on vaarallinen

Korven mukaan villisikaa ei tarvitse pelätä, ellei se ole loukkaantunut. Haavoittunut karju on terävien torahampaidensa takia hengenvaarallinen. Liikenteessä sattuneet villisikakolarit luokitellaan vaarallisiin suurriistavirka-apua vaativiin onnettomuuksiin. Ne ovat vaarallisuudeltaan samaa luokkaa kuin suurpeto-onnettomuudet, vaikka villisikaa ei suurpedoksi luokitellakaan.

– Onnettomuustilanteessa autosta ei pidä poistua, vaan hälyttää apua, Korpi sanoo.

Villisikojen lisäksi Korven mukaan Valkealassa tehdään edelleen karhuhavaintoja. Alkuviikosta karhu särki mehiläispesiä Voikkaan Mattilassa.

Luetuimmat