Arboretum Mustila Elimäellä hehkuu nyt kauneimmassa kukkaloistossaan — Katso kuvat!

Erityisesti alppiruusuista ja atsaleoista tunnettu puulajipuisto on varsinkin venäläisten suosiossa. Bussiryhmiä tulee kymmeniä vuosittain.

Noora Vilamaa

Atsaleoita on Mustilassa ainakin 20:tä eri väriä. Risteytysten ansiosta kukassa voi olla useita värisävyjä.
Atsaleoita on Mustilassa ainakin 20:tä eri väriä. Risteytysten ansiosta kukassa voi olla useita värisävyjä.

Seitsemänvuotias Eeva Korhonen halaa kookasta douglaskuusta metsäpolun varrella Arboretum Mustilassa. Kädet eivät ylety puun ympäri. Se ei ole ihme, sillä douglaskuusi on kookkain puu, jota Suomessa pystyy kasvattamaan.

Kuusankoskelainen Eeva Korhonen on käynyt Elimäen Arboretumissa joka vuosi yksivuotiaasta asti, ensimmäisen kerran rintarepussa.

— Pyrimme käymään aina alkukesällä alppiruusujen kukinnan aikaan. Tämä on kuin satumetsä, äiti Essi Korhonen kehuu.

— On mieletöntä, että tällainen kukkaloisto löytyy Kouvolasta ja läheltä, Sonja Hasu lisää.

Noora Vilamaa

Seitsemänvuotias Eeva Korhonen innostui halaamaan douglaskuusta Arboretum Mustilassa. Douglaskuusi on kookkain Suomessa kasvatettava puulaji, joten kädet eivät helposti ylety sen ympäri.
Seitsemänvuotias Eeva Korhonen innostui halaamaan douglaskuusta Arboretum Mustilassa. Douglaskuusi on kookkain Suomessa kasvatettava puulaji, joten kädet eivät helposti ylety sen ympäri.

Alppiruusut ja atsaleat kukkivat nyt yltäkylläisesti, mutta lähiaikojen lämpötila ratkaisee, kauanko kukinta kestää. Yleensä värikkäin aika on noin kahden viikon mittainen.

— Meillä on sekä varhaisia että myöhäisiä lajikkeita. Ensimmäiset kukkivat vappuna ja viimeiset heinäkuun alussa, Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen kertoo.

Suurin osa atsaleoista on risteytyksiä. Helsingin yliopisto on 1980-luvun lopulta asti käyttänyt aluetta atsaleajalostuksen kotikenttänä.

— Atsaleat ovat siitä kivoja, että niistä löytyy koko värikirjo. Mustilasta voi löytää 20 atsaleaa, jotka ovat kaikki väriltään erilaisia, puhtaan valkoisista syvän sinisiin. Samassakin kukassa voi jalostuskokeiden ansiosta olla eri värisävyjä, Reinikainen kuvailee.

Noora Vilamaa

Toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen kehuu atsaleoita helppohoitoisiksi, vaikka kaikki kotipuutarhurit eivät ole samaa mieltä. Mustilan atsaleat ovat tottuneet Suomen ilmastoon.
Toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen kehuu atsaleoita helppohoitoisiksi, vaikka kaikki kotipuutarhurit eivät ole samaa mieltä. Mustilan atsaleat ovat tottuneet Suomen ilmastoon.

Mustila tunnetaan kukistaan, mutta sen varsinainen tehtävä on olla puulajipuisto, jossa tutkitaan koti- ja ulkomaisten puuvartisten kasvien kasvatusta käytännössä. Todellinen valtioneuvos A. F. Tigerstedt perusti sen tähän tarkoitukseen vuonna 1902.

Reinikaisen mielestä todellista Mustilaa ovat hämyiset metsäpolut, joiden varrella voi ihailla kasvilajien runsautta. Työskentely puulajipuistossa on pitkäjänteistä. Muutama vuosi sitten yleisölle avattiin havuterassi, jonne on kivien rajaamille alueille istutettu pienikokoisia havupuita eri puolilta maailmaa. Ennen avaamista aluetta oli työstetty yli kymmenen vuotta.

Noora Vilamaa

Havuterassilla on havupuita eri puolilta maailmaa. Kuvassa pienikokoinen koreanpihta.
Havuterassilla on havupuita eri puolilta maailmaa. Kuvassa pienikokoinen koreanpihta.

Mustilan vuotuinen kävijämäärä vaihtelee säiden mukaan, mutta on yleensä ollut 20 000:n tienoilla. Kuluvasta vuodesta Reinikainen ennakoi hyvää.

— Toivottavasti saadaan uusia kävijöitä. Meillä on vakaa luottamus siihen, että kun ihminen tulee tänne kerran, hän tulee toistekin. Ensin vain pitää saada hänet ymmärtämään, mikä arboretum on. Mustilan laajuutta ja korkeaa ikää ei ymmärrä ennen kuin on käynyt täällä.

Erityisesti venäläiset ovat löytäneet Mustilan. Bussiryhmiä tulee vuosittain kymmeniä. Pietarista järjestetään matkoja, joiden ainoa kohde on Mustila. Reinikaisen mukaan vastaavaa paikkaa ei Länsi-Venäjällä ole.

— Mustila on myös halpa matkakohde, koska paljon mahdollisuuksia rahan tuhlaamiseen ei ole. Tämä ei ole mikään matkailukeskus, jonne keksitään joka vuosi jotain uutta. Luonto huolehtii siitä, että nähtävää riittää.

Kuuluisin Mustilan alueista on Alppiruusulaakso, jonka rakentaminen aloitettiin 1920-luvun lopulla.
Kuuluisin Mustilan alueista on Alppiruusulaakso, jonka rakentaminen aloitettiin 1920-luvun lopulla.

Noora Vilamaa

Pensasmagnolian kukat ovat avautuneet pari päivää sitten.
Pensasmagnolian kukat ovat avautuneet pari päivää sitten.

Noora Vilamaa

Kiinanlaikkuköynnöksen lehdissä on valkoisia laikkuja. Jukka Reinikainen kertoo, että ihmiset luulevat niitä usein etäältä kukiksi.
Kiinanlaikkuköynnöksen lehdissä on valkoisia laikkuja. Jukka Reinikainen kertoo, että ihmiset luulevat niitä usein etäältä kukiksi.

Noora Vilamaa

Siperiasta vuosikymmeniä sitten tuotu, pieniä valkoisia kukkia tekevä alaskankleitonia on levinnyt Mustilan alueella.
Siperiasta vuosikymmeniä sitten tuotu, pieniä valkoisia kukkia tekevä alaskankleitonia on levinnyt Mustilan alueella.

Noora Vilamaa

Arboretum Mustila (8).jpg

Noora Vilamaa

Arboretum Mustila (18).jpg

Noora Vilamaa

Arboretum Mustila (5).jpg

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut