Kommentti: Yksinkertainen on kaunista videopeleissä

Kasvoin kahdeksankymmentäluvulla legendaarisen kotitietokoneen Commodore 64:n tahdissa.

Kaikilla kavereilla oli kuusneloset, ja lapsuuteeni kului tiivisti yksin sekä kavereiden kanssa pelaillessa. Välillä tietysti harrastettiin futista ja muita lasten juttuja, mutta tietokoneet olivat kaikista siisteintä.

Kahdeksankymmentäluvulla oli kolme elämää, ja sen jälkeen peli oli poikki.

Pari vuotta sitten ostin kuusnelosen takaisin puhtaassa nostalgiamielessä. Ladatessani vanhoja klassikkopelejä huomasin niiden olevan edelleen pelottavan hyvin muistissa.

Vanhat pelit viehättävät edelleen. Vaikka kaikki pelit eivät ole kestäneet aikaa hyvin, ovat rautaiset klassikot pitäneet pintansa. Huomasin myös, miten nykypäivän pelit päästävät pelaajansa todella helpolla menneisiin luomuksiin verrattuna. Kahdeksankymmentäluvulla oli kolme elämää, ja sen jälkeen peli oli poikki.

Retroilu on hieno harraste. Samalla se on mukava ikkuna yksinkertaisempaan elämään. Vanha pelirauta kun ei mahdollistanut yhtä monimutkaisia pelimaailmoja kuin nykypäivänä.

Voi jopa väittää, että tuolloin pelinkehittäjät saivat joskus vähemmällä aikaan parempaa jälkeä kuin nykyään.

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien toimittaja.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.