Sosiaalinen media ei korvaa linturetkien yhteisöllisyyttä – Pian Kymenlaakson rannikolla voi katsella miljoonia hanhia ja alleja

Lintuharrastajat ovat noudattaneet koronaohjeistuksia hyvin eikä esimerkiksi lintutorneissa ole ollut liikaa ihmisiä.

Kai Skyttä

– Valkoposkihanhia on tulossa vielä miljoona, arvioi Mikko Pöyhönen. Arkistokuva.
– Valkoposkihanhia on tulossa vielä miljoona, arvioi Mikko Pöyhönen. Arkistokuva.

Arktika on perinteisesti koonnut kaakonkulmalle paljon lintujen katsojia. Viime vuonna Virolahdella arvioitiin käyneen noin 4000 ihmistä.

Nyt korona rajoittaa kävijämäärää. Arktikapäivät on tapahtumana peruttu.

– Myös kaikki Haminasta, Kotkasta ja Virolahdelta lähtevät suositut arktikaristeilyt on tältä keväältä jouduttu vallitsevan tilanteen vuoksi perumaan. Se harmittaa monia. Niillä käy vuosittain useita satoja ihmisiä, kertoo kertoo kotkalainen lintuasiantuntija Mikko Pöyhönen Ristisaaren lintuhavaintoasemalta Pyhtäältä.

Ei suuria ihmisjoukkoja lintutorneissa

Lintuharrastajien keskusjärjestö Birdlife Suomi on ohjeistanut lintuharrastajia koronatilanteen vuoksi. Pöyhösen mukaan lintuharrastajia on ollut maastossa ihan tavanomaisia määriä.

– Lintuharrastajat ovat noudattaneet ohjeistuksia hyvin eikä esimerkiksi lintutorneihin tai muille suosituille tarkkailupaikoille ole kokoonnuttu suuriksi joukkioiksi ja ihmiset ovat antaneet tilaa toisilleen.

Osa ihmisistä tykkää retkeillä pääosin yksikseen, osalle taas harrastus on myös merkittävä sosiaalisesti.

– Tottakai, kun joutuu olemaan pienissä ryhmissä, sosiaalinen puoli kärsii, eikä retkille ole myöskään voinut ottaa mukaan iäkkäämpiä retkikavereita. Se harmittaa.

Sosiaalinen media ei korvaa aitoa yhdessäoloa

Puhelimet ja sosiaalinen media eivät Pöyhösen mielestä korvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisten havaintojen tekemistä. – Itselläkin on muutamia tärkeitä ihmisiä, joiden kanssa en ole voinut retkeillä pariin kuukauteen. Myös kaikki lintuharrastajien tapahtumat ja kilpailut on nyt pois kuvioista.

Pöyhönen muistuttaa, että jokainen liikuntakykyinen ikäihminen voi onneksi retkeillä ja nauttia kevään tulosta, tosin kuin monissa maissa, joissa kaikkien pitää olla viikkokausia sisätiloissa.

Tuomo Seppänen

Vappuna havaittiin muun muassa ensimmäiset käet. Arkistokuva.
Vappuna havaittiin muun muassa ensimmäiset käet. Arkistokuva.

Pohjoistuuli tasoitti lintujen muuton normaaliksi

Alkukeväällä jopa viikkoja edellä kulkenut muutto tasoittui huhtikuussa, kun tuuli puhalsti pohjoisesta.

– Vappuna kaikki muuttui kertarysäyksellä. Muutamassa päivässä ryöpsähti iso määrä kesäisiä hyönteissyöjälintuja Afrikasta, kuten pääskyjä, pajulintuja, kirjosieppoja, leppälintuja, sirittäjiä, käenpiikoja ja keltavästäräkkejä.

Vappuna havaittiin myös ensimmäiset käet, satakielet ja tervapääskyt.

– Muutoksen on varmasti huomannut jokainen luonnossa liikkuva tai pihapiirin elämää seuraava, sillä lintukonsertto on nyt valtava. Täällä ulkomeren saaressa on viime päivinä muuttunut satoja haarapääskyjä, metsäkirvisiä, pajulintuja ja kymmeniä muita lajeja.

Hyönteissyöjälintuja on vielä tulossa paljon

Pöyhönen kertoo, että paljon pitkän matkan hyönteissyöjälintuja on vielä tulossa paljon ja niiden muutto jatkuu kesäkuun puolelle saakka.

– Noin 25 lajia on vielä kokonaan saapumatta.

Osalla jo saapuneista lajeista pesintä on pitkällä.

– Muun muassa kyhmy- ja laulujoutsenet, sinisorsat, isokoskelot, mustarastaat, puukiipijät hautovat, ja joillakin varhaisilla pesijöillä, kuten hömö- ja töyhtötiaisella, korpilla, lehtopöllöllä ja huuhkajalla on jo poikasetkin pesässä.

Miljoonia hanhia ja alleja

Arktinen muutto eli arktika on päässyt vauhtiin.

– Hieman ennen vappua menivät meriharakat. Viime päivinä on liikkeellä ollut kymmeniä tuhansia mustalintuja. Niiden päämuutto on enää päivien päässä, silloin niitä menee puoli miljoonaa.

Mustalintujen jälkeen tulevat valkoposkihanhet ja allit.

– Valkoposkihanhia tulee miljoona ja allejakin suurin piirtein saman verran. Niiden lisäksi saapuu pienempiä määriä monia muita arktisia lajeja.

Jussi Lopperi

Osalla jo saapuneista lajeista pesintä on jo pitkällä. Arkistokuva.
Osalla jo saapuneista lajeista pesintä on jo pitkällä. Arkistokuva.

Lauantaina käydään Pihojen taisto

BirdLife Suomi järjestää ensi lauantaina kaikille lintuharrastajille ja linnuista kiinnostuneille Pihojen taisto -tapahtuman, jossa tarkkaillaan lintuja poistumatta kotoa. Samalla lasketaan, kuinka monta lintulajia onnistuu näkemään tai kuulemaan omasta pihasta aamun ja aamupäivän aikana.

Havaitut lajit ilmoitetaan verkkolomakkeella heti tapahtuman päätyttyä. BirdLife Suomen verkkosivuilla voi myös seurata päivittyvää tulossivua.

Lintujen kevätmuutto

Viimeksi saapuneet lajit

21.4. pikkulokki, lapintiira, käenpiika, leppälintu

22.4. liro, sepelrastas

24.4. merikihu, törmäpääsky, räystäspääsky

25.4. punakuiri, mustaviklo, pajulintu

26.4. etelänkiisla, kirjosieppo

27.4. kiljuhanhi

28.4. avosetti, sirittäjä, hernekerttu

29.4. pensastasku

30.4. allihaahka, luhtahuitti, riuttatiira, sitruunavästäräkki, mustapääkerttu

1.5. kyhmyhaahka, käki

2.5. niittysuohaukka, tervapääsky, ruokokerttunen

3.5. satakieli, ruokosirkkalintu, rytikerttunen, rastaskerttunen, pensaskerttu

4.5. lapinsirri, mustatiira

Luetuimmat