Anu Kokkonen kohtaa aggressiivisia lapsia työkseen ja kirjoitti oppaan opettajille — "Heistä yksikään ei ole tahallaan ilkeä"

Mari Koukkula

Rajun nimen Anu Kokkosen kirja on saanut kohtaamisesta erään lapsen kanssa viisitoista vuotta sitten. Nykyään lauseen tuolloin sanonut mies on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.
Rajun nimen Anu Kokkosen kirja on saanut kohtaamisesta erään lapsen kanssa viisitoista vuotta sitten. Nykyään lauseen tuolloin sanonut mies on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.

Tunnetaito-osaamisen avulla koululaisten aggressiiviseen käytökseen on onnistuttu puuttumaan, vakuuttaa konsultoiva erityisluokanopettaja Anu Kokkonen.

Siinä missä kaupunkien työsuojeluvaltuutetut pyrkivät kiinnittämään huomiota opettajien ja koulunkäyntiavustajien työhyvinvointiin ja turvallisuuteen, Anu Kokkonen tarkastelee asiaa lasten näkökulmasta. Mikkeliläinen Kokkonen on tavannut työuransa aikana noin 800—900 aggressiivista lasta.
— Heistä yksikään ei ole tahallaan ilkeä tai väkivaltainen. Joskus vain pienikin vastoinkäyminen voi katkaista kamelinselän ja raivo purkautua väkivaltana, Kokkonen muistuttaa.

Kaksikymmentä vuotta erityisopetuksen parissa työskennellyt Kokkonen julkaisi kaksi viikkoa sitten kirjan, jossa hän tarjoaa työskentelymalleja lasten kanssa työskenteleville turvallisen ja hyvinvoivan kouluympäristön rakentamiseen.
V***u sä oot lehmä — Tuntuuko tutulta? -opas paneutuu tunnetaito-ohjelman esittelemiseen.

Tunnetaito-osaamisen perustana hän käyttää tunnekaivometaforaa, joka on niin lasten kuin aikuistenkin helppo ymmärtää. Jokaisella ihmisellä on oma tunnekaivonsa, jossa on hana.

Kokkosen mukaan kaikilla tulisi olla omat keinonsa päästää pahaa oloa pois, oman hanansa kautta. Tämä voi olla vaikkapa ystäville puhuminen tai harrastus. Jos hana ei toimi, paha olo kerääntyy tunnekaivoon vesimaljan tavoin ja lopulta läikkyy yli.
Yli läikkyminen johtaa tunnepurkauksiin, jotka voivat näkyä aggressiivisena käytöksenä. Kokkonen pyrkiikin työssään auttamaan lapsia löytämään omat tunnekaivonsa hanat, mielihyvää ja iloa tuottavat asiat, ja tässä piilee tunnetaito-osaamisen ydin.

Kokkonen myöntää, että yleisesti ottaen lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt. Se ei ole varsinaisesti yllätys. Ilmiö on havaittu pääkaupunkiseudulla jo lähes viisi vuotta sitten, ja etelän ongelmat rantautuvat maakuntiin viiveellä.

Nyt luokissa on myös ART-koulutettuja opettajia, eli aggression replacement treatment -koulutuksen käyneitä kasvatusammattilaisia.
— Ei auta, että vieras ihminen tulee kouluun kertomaan, miten asiat tulisi tehdä. Tunnetaito-osaamisen pitäisi kehittyä luontevaksi osaksi kouluaisten jokapäiväistä arkea, Kokkonen painottaa.

Laura Pylvänäinen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.