Näin vanhemmat kommentoivat etäopetusta: "Alun sähläyksen jälkeen alkoi näyttää paremmalta"

Juha Rika

Näin vanhemmat kommentoivat etäopetusta: "Alun sähläyksen jälkeen alkoi näyttää paremmalta"

Kouvolan Sanomien etäopetuskyselyssä vanhemmat kertoivat mielipiteensä siitä, miten Kouvolassa etäopetus sujui. Tässä vastaajien kommentteja:

Hyvää oli opettajan tekemät hyvät ohjeet sekä eri alustojen käyttäminen opetuksessa. Tehtäviä oli sopivasti. Niitä sai tehdä omassa järjestyksessä ja aikataulussa päivän aikana, eräs vastaajista kertoo.

Tulokset paranivat ja lapsi sai työrauhan kotona.

Hyvin hoidettu juttu. Sopivasti pidettiin yhteyttä.

Lapsi ei saanut opetusta ollenkaan etänä, vain ohjeet Wilmaan vanhemmalle.

Alussa lähetettiin vain kauhea määrä tehtäviä ja sekavat ohjeet.

Vasta viimeisillä viikoilla aloitettiin Teams-tunnit netissä.

Olisi pitänyt olla esimerkiksi opettajilla yhtenäinen käytäntö tehtävien palautuksessa.

Todella vähän koulutehtäviä ja päivän tehtävät tuli tietoon vasta puolenpäivän aikaan.

En osaa eritellä, opettajan yhteys toimi todella hyvin.

Wilmassa liikaa viestintää vanhemmille. Ei lähiopetuksen aikanakaan puhelin kilkata kymmentä kertaa päivässä

Opetus ei keskeytynyt, vaikka opettajalle tilanne oli varmasti kaoottinen.

Alun kahden viikon sähläyksen jälkeen toimintamalli rupesi näyttämään paremmalta.

Koulutehtävien palautus hivenen vaikeaselkoista, tehtävät "hukkuivat", päivän tehtävien määrä oli joskus liikaa eikä jäänyt vapaa-aikaa.

Opettajaa ei koskaan saanut kiinni, jos lapsi olisi tarvinnut apua!

Opettajat ottivat nopeasti käyttöön etäyhteydet. Henkilökohtainen yhteydenpito jäi kuitenkin 9-vuotiaan oman ja vanhempien aktiivisuuden varaan.

Käytännössä opettaminen ulkoistettiin vanhemmille ja opettajat vain jakoivat päivän tai jopa viikon alussa läjän läksyjä.

Sekavaa, pedaa ja wilmaa yms sekaisin... Niiden käytön opetus ala-arvoista.

Yläkouluissa olisi oltava myös toisten opettajien tiedossa, kuka kulloinkin antaa etätehtäviä tai projekteja, jotka vaativat useamman tunnin työskentelyn. Kaikkien oppilaiden tulisi olla myös yhdenvertaisia laitteistojen ja nettiyhteyksien toimivuuden suhteen.

Teknisesti melko hyvin hoidettu. Kuitenkin työmäärä lapsille tuntui suuremmalta kuin lähiopetuksessa. Ja opeilta olisin toivonut enemmän armoa esimerkiksi tehtävien myöhästymisessä.

Hyvää oli se, että oppilaaseen luotettiin. Ei tehty tästä liian hankalaa. Vähemmän on enemmän.

Ensimmäisen kuukauden ajan tuli pelkästään Wilma-viestillä tehtävät. Tämän jälkeen päivässä 30 minuuttia (!) Teams-opetusta.

Hyvää: opiskelurauha, rauhallisemmat aamut. Huonoa: matematiikassa opiskelussa etäopiskelussa varmaankin tulee puutteita oppimisessa verrattuna lähiopetukseen.

Lapset oli innoissaan etäopiskelusta, sai keskittyä huolella tehtäviin.

Yläkoulussa opetus ja oppimisen kontrollointi sujui kiitettävästi.

Huonoa: Alkukankeus, tuen puute tarvittaessa, ruokailuasiat, sosiaalisten kontaktien puute. Hyvää: Vanhemmat näkivät, mitä koulunkäynti on.

Yläkoululainen oppi huolehtimaan kotitehtävistään itse. Tehtäviä tuli enemmän kuin koulussa, aivan liikaa.

Lapsella meni paremmin kun koulussa, eikä ollut niin väsynyt.

Alku oli hankalaa, kun piti osata digilaitteita osata käyttää, kun lapsetkaan osannut neuvoa. Paras oli, kun opettaja antoi kirjasta vain tehtäviä.

Huonoa oli se ikävä siihen koulurytmiin ja maailmaan.

Juha Rika

6451791.jpg

Ala-asteen opetus sujui erittäin hyvin. Ylä-aste ikäisen opetuksessa olisi ollut paljonkin parannettavaa.

Hyviä meet-tunteja. Sai myös omaan tahtiin opiskella, ja sekä oppiminen että keskittyminen tuntui olevan parempaa.

Osa opettajista osasi ottaa homman riittävän rennosti, mutta osa keuli huolella etätehtävien määrän ja vaatimusten suhteen.

Hyvää oli sopiva määrä tehtäviä, ei liikaa. Opettaja teki kivoja opetusvideoita ja antoi hyviä tehtäviä.

Ihan parasta! Minunkin kolme lasta mennyt eteenpäin huimasti kotona!! Ja oppivat lisää tietotekniikkaa!

Hyvää oli se, että opettaja antoi viikon tehtävät etukäteen ja oli viikko aikaa tehdä ne.

Etäkoulun toteutus oli suuri pettymys ja heräsi ajatus, että mikä on näiden opettajien työmoraali. Opettaja ei edelleenkään antanut etäopetusta, vaikka useat vanhemmat sitä pyysivät.

Kädentaitoaineissa oli toisinaan aivan päättömiä tehtäviä kuten makrameen punontaa. Ne olisi voinut jättää kokonaan harrasteaineiksi.

Erityistuenlapset tarvitsivat todella paljon apua, mutta kaiken kaikkiaan kaikki sujui todella hienosti. Tukitoimia tuli koulun puolesta hyvin.

Hyvää oli myös kouluruuan jakelun aloittaminen. Huonoa oli, että annokset oli tosi pieniä, liian pieniä yli 10-vuotiaalle ja valmisruokia oli liian paljon.

Viitosluokkalaisella etäkoulu oli kuin aikuisopiskelijan elämää. Urakka oli valtava.

Hyvää oli se, että ohjeet tulivat suoraan oppilaalle, mutta vanhempikin näki ne Peda.netista.

Kerran opettaja sanoi että voi kysyä, jos ei ymmärrä. Lapsen kysyessä sanoi, että katso Googlesta.

Perheen väliset konfliktit väheni kun opetus siirtyi takaisin koululle.

Wilma-viestejä tuli niin paljon, että joitakin saattoi vahingossa jäädä lukematta.

Osa opettajista ei antanut tehdyistä töistä minkäänlaista palautetta.

Hyvää: Nuori sai esimakua jatko-opintoja ajatellen ja ottamaan vastuuta opiskelun etenemisestä ja työn jaksottamisesta. Vastausten etsiminen ongelmiin ja niiden ratkaiseminen itsenäisesti sai harjaantumista.

Huonoa: Aluksi vanhempien ajatuksia kysyttiin liittyen etäopetuksen kuormittavuuteen ja työmäärään.

Kokeista ilmoitettiin edellisenä iltana ja vastauksena lyhyeen valmistautumisaikaan oli se, että asiat on oppitunnilla opiskeltu. Myöhemmin selvisi, että kokeessa kirjoja sai käyttää.

Etenkin alussa opetus jäi täysin äidin harteille. Olemme yh-perhe jossa 1 erityislapsi + 2 tervettä. Itse hoitoalalla ja töissä, joten kouluhommat jäivät hyvin pitkälti 9-vuotiaan omille harteille. Illalla sitten erityisen mentyä nukkumaan yritettiin jaksaa yhdessä käydä läpi tehtäviä. Monesti harkitsin lapseni laittamista kouluun, ehkä se olisi ollut viisainta. Loppua kohden opettaja otti enemmän kontaktia suoraan oppilaaseen ja opetuskin sujui täten jo sitten paremmin.

Alakoulu: Ohjeet oli laadittu enemmän vanhemmille kuin lapselle

Yläkoulu: Suurin osa opettajista hoiti homman hyvin, osalla opettajista panostus oli vaatimaton.

Paljon isoja moniosaisia tehtäviä. Jopa aamusta iltaan koulutehtävien tekoa. Kotitalouden tehtävät vaativat paljon rahaa ainesten ostoon. Kaikilla ei ole varaa lomautusten aikana.

Välillä ihmetytti koulun työmäärä, koulupäivät venyivät usein 9–10 tuntisiksi. Toisaalta ajanjakso huomioiden oli hyvä, että lapsilla oli tekemistä.

Erityisesti iloa oli etäkotitaloustunneista. Lasten tehtävänä oli valmistaa kotoa löytyvistä tarvikkeista esim. pataruoka, laatikkoruoka, keitto yms.

Lukiossa etäopetuksen tarjonta ja taso vaihteli valtavasti.

Meillä myös etäkoulu toteutui 2-vuotiaan taaperon nukkuessa päiväuniaan, että aika kiireellä aikataululla koulupäivä meni eteenpäin. Normaali kouluaikataulu ei olisi toiminut, koska tuo taapero vaati myös huomiota.

En voi puhua etäkoulusta, vaan tämä oli täydellinen kotikoulu.

Opettaja antoi oman henkilökohtaisen numeron, johon lapsi sai soittaa jos koki tehtävät haasteelliseksi. Kannustettiin ottamaan yhteyttä pienellä kynnyksellä opettajaan.

Kahden erityslapsen kanssa kotikoulu oli ajoittain todella haastavaa. Hermo meni kaikilla ja kirjat lensi seinään. Itse olen yh ja teen kaksivuorotyötä, ja vapaapäivinä tehtiin rästitehtäviä hikihatussa eli vapaata ei ollut. Terapiatkin piti järjestää etänä. Kotityöt yms hoidin yöllä ja oma jaksaminen oli kortilla. Onneksi koulu alkoi, edes hetkeksi.