Kouvola maksoi käyttömenojaan viime vuonna lainalla — Veronpalautukset ja sote-menot yllättivät rajusti budjetin laatijat

Sosiaalipalvelun kustannukset nousivat 3 miljoonaa. Terveydenhuollossa kustannukset kasvoivat 7 miljoonalla.

Moises Garibay

Tuukka Forsell, Harri Helminen, Arja Kumpu ja Hellevi Kunnas esittelivät torstaina Kouvolan viime vuoden tilinpäätöstä.
Tuukka Forsell, Harri Helminen, Arja Kumpu ja Hellevi Kunnas esittelivät torstaina Kouvolan viime vuoden tilinpäätöstä.

Kouvolan viime vuoden tulos jäi 26 miljoonaa miinukselle. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) haluaa kuitenkin rauhoitella mielialoja torstaina julkistetun tilinpäätöksen jälkeen.

— Tässä vaiheessa voimme olla vailla paniikkia, silla taseessa on ylijäämää vielä 10 miljoonaa, Helminen sanoo.

Tyylipisteillä taseen ylijäämää ei tehty. Plussalle päästiin niin, että Kouvola purki viime vuoden lopulla taseesta 34 miljoonan euron pääomarahaston.

— Kirjanpidollisia keinoja on lupa käyttää ja käytetään varmaan jatkossakin, vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell kertoo.

Helmisen näkemys taakse jääneestä vuodesta on raadollinen.

— Tämä oli ensimmäinen kerta uuden Kouvolan aikana, kun otettiin syömävelkaa. Maksoimme käyttömenoja osaksi lainalla.

26 miljoonan tulosalijäämään löytyy muutama selkeä selitys. Sosiaalipalvelun kustannukset nousivat 3 miljoonaa. Terveydenhuollossa kustannukset kasvoivat 7 miljoonalla.

Samaan aikaan Kouvolan verotulot laskivat edellisvuodesta 7,5 miljoonaa euroa.

Kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas uskoo, että suurin osa verokertymän alentumisesta johtui edellisvuotena jaetuista veronpalautuksista ja kikyyn liittyvistä toimeentulomenetyksistä. Tätä ei osattu huomioida ajoissa sen paremmin Kouvolassa kuin muuallakaan Suomessa. Valtiovarainministeriöltä ei tullut asiaan minkäänlaista varoitusta ajoissa.

Lokakuussa Kouvola laati vielä kunnianhimoisen säästöohjelman. Kuuden miljoonan säästö suli vuoden loppuun mennessä kahteen miljoonaan.

Madonluvuista huolimatta Kouvola investoi viime vuonna rohkeasti, yhteensä 31,6 miljoonalla eurolla.

Eniten selittelyjä viime vuoden tuloksessa on aiheuttanut sote-palvelut. Erikoissairaanhoidon siirto Carealle ei toteutunut hyväuskoisten laskelmien mukaisesti. Sote-menot ylittyivät 10,2 miljoonalla eurolla.

Hyvinvointijohtaja Arja Kumpu kiistää, että Kouvola olisi tarkoituksella alibudjetoinut terveydenhoitokuluja. Alunperin menoihin varattiin 107 miljoonaa euroa.

— Kesäkuussa kuntayhtymän hallituksen kokouksessa arvioitiin, että Kouvolan maksuosuus tulisi olemaan 116 miljoonaa. Lopullinen toteuma oli 119 miljoonaa, Kumpu sanoo.

Hän myöntää, että Kouvolan ensimmäinen arvio 107 miljoonasta eurosta oli ylioptimistinen. Sen paremmin ei mennyt Careassakaan.

— Kuntayhtymän arvio puolestaan meni viisi miljoonaa pitkäksi, Kumpu sanoo.

Forsell muistuttaa, että Kouvolan tilanne sote-kustannuksia arvioitaessa oli haastava. Kouvolassa uskottiin, että terveydenhoidon keskittäminen Careaan olisi tuonut kaivattua kustannustehokkuutta.

— Kun leikkaustoiminta siirtyi, oletimme että leveämmistä hartioista saataisiin kustannussäästöä. Lisäksi valvontaosasto lakkautettiin, joten se keveni täällä pohjoispäässä. Tämän vuoksi budjetointivaiheessa leikattiin euroja liikaa.

Myös potilasohjauksen epäonnistuminen nosti Carean laskutusta.

—  Vääriä asiakkaita oli väärässä paikassa, Kumpu toteaa.

Helminen myöntää, että Kouvolassa sote-menoja budjetoitaessa oli ”idealismia ilmassa”.

Jutun taulukkoa on päivitetty 22.3. kello 11.15. Muutettu vuosikate positiivesta negatiivikseksi -5,7 miljoonaa euroa. Vuosikatteen painuminen negatiiviseksi kertoo siitä, että kaupungin tulorahoitus on erittäin heikko. Korjattu taseeseen kertynyt yli-/alijäämä 10,2 miljoonasta eurosta 10,1 miljoonaan. Lisäksi poistettu seliteteksti nettoinvestoinneista. Taulukossa kerrotaan ainoastaan investointimenot.

Luetuimmat

Kommentoidut