Tuberkuloosia esiintyy Kymenlaaksossa yhä vuosittain — Kymmeniä tuhansia suomalaisia tappanut tauti on saatu aisoihin, mutta maailmalla se vielä mellastaa

Sata vuotta sitten Suomessa ihmisiä niittänyt, lentävänä keuhkotautina tunnettu tuberkuloosi on täällä lähestulkoon taltutettu. Tartuntatapauksia kuitenkin esiintyy Kymenlaaksossakin vuosittain. Bakteeri voi piillä ihmisessä vuosikymmeniä ja puhjeta vasta vanhuudessa.

Lumikki Haaja

Tuberkuloosia esiintyy Kymenlaaksossa yhä vuosittain — Kymmeniä tuhansia suomalaisia tappanut tauti on saatu aisoihin, mutta maailmalla se vielä mellastaa

Kymenlaaksossa on viimeksi todettu tuberkuloositapaus noin kuukausi sitten, Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen kertoo.

Hänen mukaansa vuonna 2019 maakunnassa oli viisi keuhkotuberkuloositapausta ja kaksi muuta tuberkuloosia.

Pietikäinen sanoo, että viimeisten viiden vuoden aikana keuhkotuberkuloositapauksista 38 prosenttia on ollut kouvolalaisia, loput eteläkymenlaaksolaisia.

— Kuluneiden viiden vuoden aikana keuhkotuberkuloosipotilaistamme noin puolet ovat olleet iäkkäitä suomalaissyntyisiä. He ovat altistuneet tuberkuloosille vuosia tai vuosikymmeniä sitten.

Toinen puolisko on Pietikäisen mukaan ollut maahanmuuttajia, jotka tulevat maista, joissa on paljon enemmän tuberkuloosia kuin Suomessa.

Tartunta on saatu entisessä kotimaassa ja tauti on puhjennut yleensä vuosien Suomessa olon jälkeen. Joukossa on myös muutamia lapsia ja nuoria, hän kertoo.

— Tuberkuloosia ei kannata pelätä, melko harva saa tartunnan muuten kuin saman perheen sisällä olevalta potilaalta.

Keuhkotuberkuloosin hoito kestää yleisimmin 6 kuukautta, muut tuberkuloositartunnat 9—12 kuukautta, infektioylilääkäri sanoo.

Kymenlaaksossa tapauksia tämän tästä

Pietikäisen mukaan Kymenlaaksossa on nykyään vuosittain noin kymmenkunta tuberkuloositapausta.

Niistä viitisen tapausta on keuhkotuberkuloosia, mutta bakteeri saattaa tarttua muihinkin elimiin.

— Suomalaissyntyisillä yleisin muoto on keuhkotuberkuloosi. Muita muotoja esiintyy lähinnä maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä.

Pietikäisen mukaan tuberkuloosin aiheuttava mykobakteeri mycobacterium tuberculosis voi tarttua esimerkiksi kiveksiin, vatsaan tai johonkin muuhun elimeen. Nämä muodot eivät tartu edelleen – vain keuhkotuberkuloosi levittää tartuntoja.

Riskiryhmiä ovat vanhukset, lapset ja he, joiden puolustuskyky on heikentynyt. Tiiviissä yhteismajoituksessa asuvat alkoholistit ovat yksi suuri riskiryhmä.

Hän kertoo, että vielä noin kymmenen vuotta sitten Kymenlaakson alueella oli parikymmentä tuberkuloositartuntaa vuosittain.

— Siihen nähden nykyiset kymmenen tapausta kertovat, että olemme menneet paljon eteenpäin taudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Järjestelmällinen rokotusohjelma lopetettiin

Vuoteen 2006 asti Suomessa oli käytössä kaikille vastasyntyneille lapsille annettu BCG-rokotus, joka toimi myös tuberkuloosibakteeria vastaan. Sittemmin rokotetta on tarjottu vain riskiryhmiin kuuluville alle 7-vuotiaille lapsille.

Kymsoten ylilääkärin Jussi Männistön mukaan laajamittainen BCG-rokoteohjelma lopetettiin, koska sen haitat olivat suuremmat kuin hyödyt.

— Rokotteesta tuli haitallisia reaktiota esimerkiksi imusolmukkeisiin. Ne eivät sinänsä olleet vaarallisia, mutta kuitenkin kiusallisia.

THL:n mukaan BCG-rokotteen suojateho on ollut poikkeuksetta hyvä pienten lasten tuberkuloottisen aivokalvontulehduksen ja yleistyneen tuberkuloosin ehkäisyssä.

Männistön mukaan Suomessa todetaan vuosittain noin 200 tuberkuloositapausta.

Hän sanoo, että nykyään tiedetään tuberkuloosin tartuntavaarasta entistä enemmän ja käytössä on tehokas hoito.

— Bakteeri ei sinänsä tartu kovin herkästi. Tartunta riippuu siitä, kuinka läheisessä kontaktissa taudin kantajan kanssa on.

Taudin ensioireet ilmaantuvat yleensä kahden vuoden kuluessa tartunnasta. Ne voivat kuitenkin ilmetä vasta kymmenien vuosien kuluttua vastustuskyvyn heikentyessä ikääntymisen, perussairauksien tai puolustuskykyä heikentävien lääkehoitojen vuoksi.

Männistön mukaan tartunnan tultua tietoon sen saaneen kanssa läheisissä tekemisissä olleet otetaan seurantaan.

Tuberkuloosin oireita ovat esimerkiksi yskökset, lämpöily ja laihtuminen, hän kertoo. Tartunnan saaneista valtaosa ei koskaan sairastu, tai sairastuu vasta ikäännyttyään.

— Hoitona käytetään neljän eri antibiootin yhdistelmää. Hoito kestää yleensä noin puoli vuotta.

Lentävä keuhkotauti tappoi suomalaisia tuhansittain

Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuberkuloosi, tuolloin lentävänä keuhkotautina tunnettu sairaus, johti vuosittain tuhansien ihmisten kuolemaan.

Ylilääkäri Jussi Männistö kertoo, että tuberkuloosia aiheuttava bakteerin levisi tehokkaasti silloisissa olosuhteissa.

— 1920- ja 1930-lukujen ahtaat asumisolot ja niukka ravitsemus johtivat tuberkuloosin aiheuttamaan keuhkotautiepidemiaan.

Tälle näkemykselle toimii hyvänä perusteluna se, että tuberkuloositapausten ja taudin aiheuttamien kuolemien määrä lähti laskuun yhteiskunnallisten olosuhteiden kehityttyä, Männistö sanoo.

— Tautitapaukset alkoivat vähentyä jo ennen kuin ensimmäistäkään tuberkuloosilääkettä oli keksitty ja rokotusohjelmaa otettu käyttöön.

Männistön mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Suomen olosuhteissa sadan vuoden takaisen veroista tuberkuloosiepidemiaa enää syntyisi.

Hän kuitenkin sanoo, että maailmanlaajuisesti mycobacterium tuberculosis aiheuttaa edelleen ongelmia ihmiskunnalle. Tuberkuloosi on edelleen yksi eniten kuolemia aiheuttavista sairauksista.

— Kehittyvissä maissa se on edelleen iso uhka ihmisten terveydelle. Bakteeri on myös kehittänyt antibioottilääkkeille vastustuskykyisen kannan.

Tubi tarkkailun alla

Suomessa on nyt tekeillä päivitetty valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma, joka tullee voimaan ennen kesää, kertoo keuhkoterveyden asiantuntijajärjestön FILHA:n projektivastaava Anne Levaste.

Levaste sanoo, ettei aiempiin diagnosointi- tai hoitokäytäntöihin ole tulossa isoja muutoksia.

— Tiettyjen riskiryhmien, kuten maahanmuuttajien osalta taudin kantajien profiili on muuttunut. Päivittämällä tuberkuloosiohjelmaa pyrimme antamaan terveydenhoidon ammattilaisille työkaluja puuttua muuttuneeseen tilanteeseen.

Tuberkuloosi

Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama infektio.

Tavallisin muoto keuhkotuberkuloosi.Voi ilmetä missä tahansa elimessä.

Tarttuu läheisessä kontaktissa sairaan kanssa yskimisen kautta.

Tuberkuloosille altistuneista vain noin kolmasosa saa tartunnan.

Tartuntariskiin vaikuttavat mm. läheisyys, altistusaika, heikentynyt puolustuskyky.

Pienet lapset ovat erityisen alttiita tuberkuloositartunnalle.

Valtaosalla tuberkuloositartunnan saaneista tauti ei koskaan oireile.

Lähde: THL