Valkealassa Oravalan kartanossa pääsee kurkistamaan, miten Hornborgin suku on viettänyt joulua sata vuotta sitten — Katso kuvat viikonlopun auki olevasta kartanosta

Oravalan kartano on täynnä tarinoita, joita isäntäpari haluaa kertoa vierailijoille joulutapahtumassa tänä viikonloppuna. Ensi kesänä pariskunta avaa kotimuseon kartanon vanhaan siipirakennukseen, jota he kutsuvat vanhaksi taloksi.

Katja Juurikko

Oravalan kartanossa vietetään joulua 1920-luvun tyyliin tänä viikonloppuna. Kuvassa keittiöapulainen Hilda, pikkuneiti Elisabeth ja taustalla senatoorska Alexandrine Hornborg.
Oravalan kartanossa vietetään joulua 1920-luvun tyyliin tänä viikonloppuna. Kuvassa keittiöapulainen Hilda, pikkuneiti Elisabeth ja taustalla senatoorska Alexandrine Hornborg.

Oravalan kartanossa riittää tarinoita, sillä metsänhoitaja Christian Hornborgin omistuksessa oleva kartano tontteineen on vanhempi kuin itsenäinen Suomi.

Kartano on perimätiedon mukaan saanut nimensä 1300-luvulla eläneestä uudisasukkaasta: Matti Oravasta, joka sai Ruotsin kuninkaalta suojelukirjeen.

Katja Juurikko

Senatoorska Alexandrine Hornborg oli aikansa kosmopoliitti. Hän puhui muun muassa saksaa, venäjää ja ruotsia.
Senatoorska Alexandrine Hornborg oli aikansa kosmopoliitti. Hän puhui muun muassa saksaa, venäjää ja ruotsia.

Kartano perustettiin alun perin vuonna 1671 säterikartanoksi, joka muodostettiin yhdeksästä tilasta. Tilan rakennutti tuolloin Inkerinmaan ja Käkisalmen kenraalikuvernöörinä toimineen Erik Gyllestiernan poika Karl.

Hornborgin suvun omistukseen se siirtyi vuonna 1869.

Katja Juurikko

Draamakierroksia järjestetään sunnuntaina kolme näytöstä.
Draamakierroksia järjestetään sunnuntaina kolme näytöstä.

Tänä viikonloppuna Oravalan kartanoon pääsee tutustumaan ensimmäistä kertaa järjestettävässä joulutapahtumassa.

Tontturastien, lampaiden rapsutuksen ja pop up -kahvilan lisäksi kartanon vanhassa talossa järjestetään draamakierroksia.

Katja Juurikko

Ensi kesänä pariskunta avaa kotimuseon kartanon vanhaan siipirakennukseen, jota he kutsuvat vanhaksi taloksi.
Ensi kesänä pariskunta avaa kotimuseon kartanon vanhaan siipirakennukseen, jota he kutsuvat vanhaksi taloksi.

Niissä pääsee kurkistamaan, miten Hornborgin suku on viettänyt joulua 1920-luvulla. Esityksessä nähdään muun muassa palvelijat Ida-Maria, Hilda, senatoorska Alexandrine Hornborg ja pikku neiti Elisabeth.

— Alexandrine on ihminen, josta haluaisin saada tietää vieläkin enemmän. Hän on ollut aikansa kosmopoliitti. Hän puhui useampaa kieltä ja hänen kumminsa oli Venäjän keisari, kartanon emäntä Ingela Hildén kertoo.

Katja Juurikko

Vanhaa taloa on entisöity pikkuhiljaa, eikä vieläkään ole ihan valmista.
Vanhaa taloa on entisöity pikkuhiljaa, eikä vieläkään ole ihan valmista.

Hangosta kotoisin olevasta Hildénistä on mielenkiintoista selvittää kartanossa asuneiden ihmisten tarinoita.

Muun muassa Suomen sisällissota jätti jälkensä Oravalan kartanoon. Punaiset piirittivät kartanon vuonna 1918. Silloinen tilanomistaja Edvard Hornborg vangittiin, mutta hänet vapautettiin muutaman viikon kuluttua.

Katja Juurikko

Vanhassa salissa oleva flyygeli on selvinnyt muun muassa sisällissodasta.
Vanhassa salissa oleva flyygeli on selvinnyt muun muassa sisällissodasta.

Vapauttamisen jälkeen Edvard yritettiin ampua. Luoti osui kuitenkin miehen sijaan sängynpäätyyn. Samassa rytäkässä tilan seitsemän rakennusta poltettiin maan tasalle. Myös päärakennus tuhoutui punaisten hyökkäyksessä.

Jäljelle jäi vanha flyygelirakennus, navetta ja rakennuksia tilan pohjoispuolella.

Katja Juurikko

Edvard Hornborgin työhuoneessa oleva vanha karttapallo on saatu Oravalan koulusta.
Edvard Hornborgin työhuoneessa oleva vanha karttapallo on saatu Oravalan koulusta.

Kartanon asukkaat ja työntekijät selvisivät kuitenkin hengissä.

Oravalan kartano sijaitsee Valkealassa Kymijoen varrella. Uusi päärakennus rakennettiin 1930-luvun alussa.

Katja Juurikko

Tähän sängynpäätyyn osui luoti, kun Edvard Hornborg yritettiin ampua.
Tähän sängynpäätyyn osui luoti, kun Edvard Hornborg yritettiin ampua.

Kartanon isäntäpari Hornborg ja Hildén edustaa viidettä Hornborgien sukupolvea kartanossa.

He viljelevät luomukauraa ja -härkäpapuja. Lisäksi Hornborgit harjoittavat metsätaloutta. Vanhoissa työväentaloissa on vuokra-asuntoja. Yhteensä kartanon mailla on yli 30 rakennusta, joita pariskunta remontoi. He pyrkivät ylläpitämään rakennuksia perinteiden mukaisesti.

Katja Juurikko

Navetta selvisi punaisten piirityksestä vuonna 1918. Kuvassa näkyvä pääty on entisöity vanhojen kuvien avulla alkuperäisen näköiseksi.
Navetta selvisi punaisten piirityksestä vuonna 1918. Kuvassa näkyvä pääty on entisöity vanhojen kuvien avulla alkuperäisen näköiseksi.

Ensi kesänä pariskunta avaa kotimuseon kartanon vanhaan siipirakennukseen, jota he kutsuvat vanhaksi taloksi. Myös vanha navetta aiotaan entisöidä loppuun alkuperäisen navetan näköiseksi.

Oravalan kartanossa järjestetään ensi kesänä opastettuja tarinakierroksia, joissa vieraat pääsevät tutustumaan kartanon vaiheikkaaseen historiaan, 1700-luvulla istutettuun tammipuistoon ja kotimuseoon.

Katja Juurikko

Navetan pilttuutallissa on viikonlopun ajan pop up -kahvila.
Navetan pilttuutallissa on viikonlopun ajan pop up -kahvila.

— Aion myös kaivaa vanhat kartanon perinnereseptit esiin, Hildén kertoo.

Katja Juurikko

Aitassa voi kuunnella jouluisia satuja ja rapsutella lampaita.
Aitassa voi kuunnella jouluisia satuja ja rapsutella lampaita.

Katja Juurikko

Lampaita pääsee rapsuttamaan Oravalan kartanossa.
Lampaita pääsee rapsuttamaan Oravalan kartanossa.

Katja Juurikko

Indrid Hornborg, 10, Ingela Hildén, Christian Hornborg ja Christina Hornborg, 10, avaavat Oravalan kartanon vanhaan siipirakennukseen kotimuseon.
Indrid Hornborg, 10, Ingela Hildén, Christian Hornborg ja Christina Hornborg, 10, avaavat Oravalan kartanon vanhaan siipirakennukseen kotimuseon.

Katja Juurikko

Oravalan kartanossa on 1700-luvulla istutettu tammipuisto. Puistossa on kasvanut ajan saatossa hedelmäpuita, marja- ja hasselpähkinäpensaita.
Oravalan kartanossa on 1700-luvulla istutettu tammipuisto. Puistossa on kasvanut ajan saatossa hedelmäpuita, marja- ja hasselpähkinäpensaita.

Katja Juurikko

Ingrid Hornborg, 10, myy Oravalan kartanon joulutapahtumassa metsästä itse valitsemiaan joulukuusia.
Ingrid Hornborg, 10, myy Oravalan kartanon joulutapahtumassa metsästä itse valitsemiaan joulukuusia.

Katja Juurikko

25253417.jpg

Oravalan kartano

Karl Gyllenstierna rakennutti säterikartanoksi vuonna 1671.

Kartanon säterioikeudet peruutettiin isossa jaossa 1680-luvun alussa. Kartano siirtyi kruunulle ja siitä tuli Karjalan ratsuväkirykmentin virkatalo.

Kartano toimi Karjalan ratsuväkirykmentin virkatalona vuoteen 1743 asti.

Oravalan kartano lunastettiin yksityisomistukseen vuodesta 1753 alkaen.

Hornborgin suvun omistukseen kartano siirtyi vuonna 1869.

Kartanon on omistanut vuodesta 2001 lähtien Christian Hornborg.