”Sodassa ei ole hohtoa, vain mielettömyyttä” — Kouvolalainen sotakirjailija Esa Sirén kirjoittaa vielä yhden romaanin Lauri Törnistä

Jussi Lopperi

Kouvolassa asuva Esa Sirén kuuluu Gummerus-kustantamon talliin.

Juuri nyt maailma tuntuu kylmäävän liipasinherkältä paikalta. Sotakirjailija Esa Sirén ei kuitenkaan näe suurvaltojen — eikä pienempien valtojen — sotaisia puheita todellisena uhkana vaan pelkkänä uhitteluna.

— Ei kai kukaan näistä uhittelijoista, oli sitten idästä, lännestä tai läheltä, ole niin hullu, että haluaisi sytyttää uutta maailmansotaa. Päälliköt haluavat vain kosiskella puheillaan kansaansa, Sirén sanoo.

Sodassa ei ole glamouria, vain mielettömyyttä.

— Ihmisessä, joka ihannoi sotaa, haluaa sitä ja lähtee vapaaehtoisesti taistelemaan, täytyy olla valuvika. Sen sijaan se, että mennään sota-alueelle auttamaan siviilejä, on loistavaa.

Sallan ja Alakurtin suunnalta on vielä kerrottavaa

Kouvolalainen Sirén on julkaissut tähän mennessä 12 sota-aiheista romaania. Ensimmäinen, Iskujoukkue, ilmestyi vuonna 2005. Uunituore Törnin sissit keskittyy Mannerheim-ristin ritariin Lauri Törniin (1919—1965) asemasodassa vuosina 1942—1943.

Kyseessä on jatko-osa Törnistä kertovaan romaanisarjaan. Tekeillä on vielä neljäs osa, Törnin hurjat. Se kertoo jatkosotavuodesta 1944, jolloin rintamat alkoivat murtua.

— Siihen päättyy minun Törni-osuuteni. Hänen kokemuksistaan Amerikassa ja Vietnamissa en tule kirjoittamaan.

Sirénillä on kuitenkin uutta mielessä. Hän toteaa, että sodassa on ollut satojatuhansia suomalaismiehiä, ja heille on sattunut ja tapahtunut.

— Esimerkiksi Sallan ja Alakurtin suunnalta on vielä kerrottavaa.

Vieraana Kouvolan pääkirjastossa

Sirén keskustelee kirjasarjastaan torstaina Kouvolan pääkirjastossa yhdessä Kouvolan kirkkoherran Keijo Gärdströmin kanssa.

Sotakirjailijalla on kuukauden sisällä kaikkiaan kuusi kirjastovierailua. Ne ovat paitsi tärkeää peeärrää myös verrattomia kohtaamispaikkoja.

Sirén antaa Espooseen sijoittuvan esimerkin. Noin kolmikymppinen mies asioi kirjastossa ja otti puolihuolimattomasti vastaan kirjailijavieras Sirénin lahjoittaman romaanin. Muutaman viikon kuluttua Sirén sai sähköpostia.

— Mies kirjoitti, että hän ei ollut eläessään lukenut yhtään sotakirjaa ja oli kuvitellut, että niissä on pelkkää rambomaista meininkiä. Siis että yksi tyyppi tappaa satoja miehiä.

Eräänä iltana lasten mentyä nukkumaan mies oli päättänyt vilkaista Sirénin kirjaa.

— Hän laski sen kädestään vasta aamukuudelta. Nyt mies halusi ryhtyä selvittämään, mitä hänen pappansa teki sodassa.

Sota-ajan faktat kunnossa

Sirén käyttää merkittävän osan päivästään tiedon etsimiseen verkosta ja muista lähteistä. Sota-ajan faktojen pitää olla pilkulleen kunnossa.

— Kun olen parhaassa vauhdissa, herään aamukuudelta, pistä kaffet tulemaan ja alan kirjoittaa. Kirjoitan alkuiltapäivään saakka, sitten vietän vaimon kanssa aikaa ja jatkan kirjoittamista taas illalla.

3 x lukuvinkki

1 Reino Lehväslaiho: Panssarisotaa 1941—44. ”Tätä on kutsuttu Suomen parhaaksi sotaromaaniksi.”

2 Onni Palaste: Korpisodan sankarit. ”Palaste oli Rukajärven suunnalla arvostettu joukkueenjohtaja. Hänellä oli miellyttävä tapa kirjoittaa.”

3 Kansa taisteli -vuosikerrat. ”Lehti ilmestyi 29 vuotta ja perustui täysin veteraanien kertomuksiin.”

Esa Sirén Kouvolan pääkirjastossa (Salpausselänkatu 33) 21.9. kello 18. Vapaa pääsy.

Esa Sirén

Kirjailija on syntynyt Kouvolassa vuonna 1948.

Takana on pitkä ura jääkiekkovalmentajana Euroopassa.

Koulutukseltaan hän on liikunnanopettaja.

Sirén on kirjoittanut 12 sotaromaania ja yhden sotatietokirjan.

Hänen teoksiaan on myyty yli 100 000 kappaletta.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.