Itä-Suomen hallinto-oikeus: Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anniina Peltola ei ollut esteellinen kyläkuitupäätöksissä

Kahdesta Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä on jätetty valituslupahakemukset korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Katja Juurikko

Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anniina Peltola ei ollut esteellinen kyläkuitupäätöksissä. Arkistokuva on joulukuun 2018 valtuuston kokouksesta, jolloin valituksenalaiset päätökset tehtiin. Peltolan seurana kokousta johtamassa olivat kunnanjohtaja Riku Rönnholm (takana) ja hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen.
Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anniina Peltola ei ollut esteellinen kyläkuitupäätöksissä. Arkistokuva on joulukuun 2018 valtuuston kokouksesta, jolloin valituksenalaiset päätökset tehtiin. Peltolan seurana kokousta johtamassa olivat kunnanjohtaja Riku Rönnholm (takana) ja hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen.

Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anniina Peltola (kesk.) ei ollut esteellinen osallistuessaan kyläkuituasian käsittelyyn rahoittajien kanssa joulukuussa 2017, kunnanhallituksen kokoukseen joulukuussa 2017 sekä Kuntatalolla Helsingissä pidettyyn neuvotteluun tammikuussa 2018.

Näin päätti Itä-Suomen hallinto-oikeus. Oikeus antoi päätöksensä toukokuun 7. päivänä.

Iitin kunnanvaltuutettu Hannu Suhonen (vasen ryhmä) katsoi kunnallisvalituksessaan, että Peltola olisi ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn, koska hän oli Kymijoen Kyläkuitu -osuuskunnan hallituksen jäsen maaliskuuhun 2018 asti.

Kyläkuitupäätökset joulukuussa 2018

Valitus liittyi Iitin kunnanvaltuuston 11. joulukuuta 2018 tekemiin kyläkuitupäätöksiin. Tuolloin kunnan vanhojen kyläkuitulainojen takausprovisiota alennettiin 3,8 prosentista 2 prosenttiin.

Kunnan saamat takausprovisiot olivat päätöksentekohetkellä noin 11 500 euroa vuodessa. Muutoksen jälkeen vuosittainen provisio laski noin 6 000 euroon.

Myös vanhojen lainojen lyhennysohjelmien muutokset hyväksyttiin.

Valtuusto hylkäsi samassa kokouksessa itse pääasian, eli 2,33 miljoonan euron kyläkuitulainan myöntämisen osuuskunnalle äänin 15–12.

Hallinto-oikeus ei löytänyt lainvastaisuuksia

Hallinto-oikeus toteaa "selvyyden vuoksi", että kuntalain mukaiset valtuutetun erityiset esteellisyysperusteet koskevat ainoastaan asian käsittelyä kunnanvaltuustossa.

Valtuuston kyläkuitupäätösten hetkellä joulukuussa 2018 Peltola ei ollut enää Kymijoen Kyläkuitu -osuuskunnan hallituksessa.

– Valituksenalainen päätös ei siten ole virheellisessä järjestyksessä syntynyt sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että Peltola olisi osallistunut esteellisenä asian käsittelyyn, päätöksessä todetaan.

Suhonen pureutui valituksessaan esteellisyyden lisäksi myös takausprovision alentamiseen ja luottoehtojen muuttamiseen.

Hallinto-oikeuden mukaan kunnanvaltuuston päätös ei ole valittajan esittämillä perusteilla virheellisessä järjestyksessä syntynyt taikka muutoinkaan lainvastainen.

Samasta asiasta toinenkin valitus

Samaisesta valtuuston takausprovisioiden muutospäätöksestä jätettiin toinenkin valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Valittaja vaati päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä. Perusteluinaan valittajalla oli Peltolan osallistuminen useisiin kokouksiin ja neuvotteluihin osuuskunnan hallitusjäsenyyden aikana.

Hallinto-oikeuden ratkaisu oli tässäkin asiassa samanlainen kuin Suhosen valituksessa: valtuuston puheenjohtaja Peltola ei ollut esteellinen.

Valituslupahakemukset KHO:ssa

Molemmista Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksistä on jätetty valituslupahakemus korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamosta todettiin, että asioiden keskimääräinen käsittelyaika on noin vuosi.

Uusimmat uutiset