Kouvolasta kotoisin oleva pariisilainen Päivi Garcia ideoi ulkosuomalaisille äideille ja lapsille kesäleirin Nuorisokeskus Anjalaan — ”Mummo ei puhu englantia, joten suomi on lapsille tärkeää”, sanoo Melbournessa asuva Riina Aapa

Noin 30 vuotta Ranskassa asunut Päivi Garcia sai sosiaalisessa mediassa paljon yhteydenottoja ulkosuomalaisilta äideiltä. Nuorisokeskus Anjala on hänen mielestään oiva paikka kansainvälisille leireille.

Jussi Lopperi

Strasbourgin Suomi-koulussa opettajana toimiva Annika Bourgogne (vasemmalla) ja Länsi-Pariisin Suomi-koulua perustamassa ollut kouvolalaislähtöinen Päivi Garcia ovat halunneet säilyttää lastensa yhteyden Suomeen kieltä ja kulttuuria vaalimalla.
Strasbourgin Suomi-koulussa opettajana toimiva Annika Bourgogne (vasemmalla) ja Länsi-Pariisin Suomi-koulua perustamassa ollut kouvolalaislähtöinen Päivi Garcia ovat halunneet säilyttää lastensa yhteyden Suomeen kieltä ja kulttuuria vaalimalla.

Nuorisokeskus Anjalassa on ollut tällä viikolla kansainvälistä tunnelmaa. Kolmessa eri maassa asuvat neljä suomalaisäitiä ovat seitsemän lapsensa kanssa viettäneet perheleiriä Ankkapurhassa Kymijoen rantamilla.

Leirin ideoi Ranskassa jo kolmekymmentä vuotta asunut, Kouvolasta kotoisin oleva Päivi Garcia.

Hän haluaa säilyttää juurensa kotimaahan ja välittää suomen kielen ja kulttuurin kaksikieliselle, 6,5-vuotiaalle Niko-pojalleen. Garcian mies on ranskalainen.

— Olen huomannut, että monella ulkosuomalaisella äidillä on sama toive. Kun suunnittelin leiriä, sain paljon kiinnostuneita yhteydenottoja sosiaalisessa mediassa.

Jussi Lopperi

Kansainvälisissä perheissä elävien ulkosuomalaisten vanhempien lapset tutustuivat leirillään Nuorisokeskus Anjalassa muun muassa vanhan ajan kouluun.

Jussi Lopperi

Vanhan ajan koulun opettaja Milja Järvensivu puki Melbournessa asuvalle 7-vuotiaalle Elora Milnelle entisajan tamineet.

Juuret säilyvät kielen kautta

Keskiviikkona Anjalan nuorisokeskuksessa alkaneen perheleirin osallistujat ovat päässeet nauttimaan muun muassa uimisesta Anjalan Sihvakan uimarannalla, Tarzan-henkisestä köysiradasta ja vanhan ajan koulupäivästä.

Torstaina kansainväliseen perheleiriin saapui tutustumaan Strasbourgin Suomi-koulussa opettajana toimiva Annika Bourgogne.

Niin Garcia, Bourgogne kuin Melbournesta leirille kahden lapsensa kanssa tullut Riina Aapa kokevat kaksikielisyyden tärkeäksi kahta kansalaisuutta olevien vanhempien perheissä.

— Lapset voivat säilyttää juuret Suomeen oppimalla suomen kieltä ja kulttuuria. Se helpottaa kanssakäymistä sukulaisten kanssa ja on etu myöhemmin elämässä. Uusien kielten oppiminenkin helpottuu, Garcia sanoo.

 Lapset voivat säilyttää juuret Suomeen oppimalla suomen kieltä ja kulttuuria. — Päivi Garcia

Jussi Lopperi

6,5-vuotiaasta suomalais-ranskalaisesta Niko Garciasta Suomessa käymisen parasta antia ovat uiminen järvessä ja saunominen.

"Risoi, kun en osannut ruotsia"

Pian viisi vuotta Ranskassa asunut Annika Bourgogne on kotoisin Helsingistä. Hänellä ja hänen ranskalaisella miehellään on 18- ja 13-vuotiaat tyttäret. Ennen muuttoa Strasbourgiin perhe asui parikymmentä vuotta Suomessa.

Itsekin kaksikielisestä perheestä lähtöisin olevana Bourgogne ymmärtää kaksikielisyyteen kannustamisen merkityksen lapselle.

— Äitini on suomenruotsalainen. Hän ei kuitenkaan siihen aikaan halunnut puhua lapsille ruotsia kotona. Minua se risoi, koska olin sukujuhlilla aina se suomenkielinen lapsi, joka ei osaa ruotsia.

Senkin takia Bourgogne päätti ehdottomasti kannustaa omia lapsiaan monikielisyyteen ja oppimaan sekä isän että äidin äidinkielen.

— Se on lapselle valtava rikkaus ja perintö. Pienten lasten aivot ovat niin joustavat, että ne imevät uusia asioita, kuten vieraan kielen sanoja, kuin pesusieni.

Hän kertoo tutkineensa muun muassa pro gradu -työssään sitä, mitä kaksikielisyyteen kasvattaminen oikeasti vaatii.

— Lapsen kasvuympäristön valtakieli on voimakas tekijä. Siksi molempien vanhempien pitää tukea kaksikielisen perheen toisen kielen käyttämistä.

Jussi Lopperi

Australian Melbournessa 15 vuotta asunut Riina Aapa on alusta asti puhunut kaksikielisille lapsilleen Elora Milnelle ja Niko Milnelle suomea.

Mummon kanssa pitää jutella suomeksi

Melbournen Suomi-koulun puheenjohtajana toimiva, Savosta kotoisin oleva Riina Aapa tietää hänkin kielitieteilijänä lasten kaksikielisyyden edut.

15 vuotta Australiassa asunut Aapa on alusta alkaen käyttänyt lastensa Niko Milnen, 10, ja Elora Milnen, 7, kanssa äidinkieltään määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.

— Välillä se on tuntunut hullulta, mutta onneksi lähipiiri on kannustanut kaksikielisyyteen.

Yksi tärkeä tekijä on ollut lasten kommunikointi suomalaisten sukulaisten kanssa.

— Äitini ei osaa englantia, joten lasten pitää puhua mummon kanssa suomea. Minusta suomen kielen ja suomalaisuuden säilyttäminen on lapsille tärkeää monella tavalla.

Suomi-koulut maailmalla

Suomi-kouluja on noin 100 yli 45 maassa.

Niissä on noin 4 000 3–18-vuotiasta oppilasta.

Koulut antavat suomen ja ruotsin kielen opetusta ulkosuomalaislapsille ja -nuorille.

Oppilaista osa asuu ulkomailla pysyvästi, osa väliaikaisesti vanhempien työn vuoksi.

Suomi-koulut tukevat lasten kasvua kaksi- ja monikielisyyteen.

Ensimmäiset koulut perustettiin Kanadaan 1960-luvun alussa.

Suomen valtio on tukenut opetustyötä vuodesta 1976 lähtien.

Lähde: suomikoulut.fi

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut