Helminen vaatii kaikkia kuntia mukaan turvapaikkatalkoisiin — Iitti ei suostu allekirjoittamaan sopimusta

Lukas Pearsall

Yksi Kouvolan kolmesta vastaanottokeskuksesta sijaitsee Kuusankosken Rekolassa.

Iitti on ainoa Kymenlaakson kunta, joka ei ole suostunut allekirjoittamaan turvapaikanhakijoiden kuntapaikkoihin liittyviä sopimuksia.

— On siitä ollut keskustelua, mutta ei ole ollut tarvetta tuoda asiaa poliittiseen käsittelyyn. Onhan se päätös tietysti sekin, ettei ole tehty myönteistä päätöstä, Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm sanoo.

ELY-keskus neuvottelee kuntien johdon kanssa turvapaikan saaneiden kuntapaikoista. Rönnholmin mukaan Iitin kanssa sopimusneuvotteluja ei ole ollut. Satu Mäkelä ELY-keskuksesta tietää siihen syyn.

— Olemme kyllä yrittäneet, mutta Iitti ei ole ollut halukas ottamaan meitä vastaan.

Mäkelä on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja.

Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Harri Helmisen (sd.) mielestä kaikkien kuntien pitää kantaa oma osuutensa oleskeluluvan saaneiden sijoittamisessa — niin Kouvolan kuin Iitinkin.

— Vapaamatkustajia ei tarvita. Mielestäni meille kuuluu tietty osuus, ja sen me hoidamme.

Alueen muilla kunnilla on avoin sopimus. Se ei pakota kuntia vastaanottamaan oleskeluluvan saaneita.

Kunnat ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan korvausta siinä tapauksessa, jos vastaanottokeskuksessa ollut myönteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija haluaa jäädä alueelle.

Korvaus tosin edellyttää, että hänelle on etsitty asunto kunnan asuntopalveluiden kautta ja ohjattu TE-toimiston ja maahanmuuttopalvelun asiakkaaksi. Asunnon etsimisessä ja muissa käytännön järjestelyissä turvapaikanhakijaa auttaa vastaanottokeskuksen henkilökunta.

Ilman sopimuksia kunnat eivät voi saada valtion korvausta.

Valtio maksaa kunnille kolmen vuoden ajan korvausta vastaanotetuista henkilöistä. Tällä hetkellä se on 6 845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta ja yli 7-vuotiaasta 2 300 euroa.

Kotkan palvelujohtajan Jorma Haapasen mukaan kuntien tarkoitus ei ole tehdä tiliä maahanmuuttajilla, mutta valtion korvaus on liian pieni.

— Korvauksen pitäisi olla sellainen, että se kattaa varmasti maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset. Uskon, että korotettu korvaus pienentäisi tiettyjen poliittisten ryhmien ja asukasryhmien kielteistä suhtautumista maahanmuuttoon.

Harri Helminen on samoilla linjoilla rahasta.

— Kunnat ovat muutenkin ahtaalla, joten valtion on syytä tarkastella korvaussummaa.

Näistä kuntakorvaus koostuu

Vastaanottosopimuksen mukainen korvaus: alle 7-vuotiaasta 6 845 euro/vuosi ja yli 7-vuotiaasta 2 300 euroa/vuosi.

Turvapaikan saaneen toimeentulotukikustannukset.

Erityiskorvaus pitkäaikaisista sosiaali- ja terveyspuolen kustannuksista, esimerkiksi lastensuojelu tai pitkäaikaissairaus.

Tulkkikustannukset siihen saakka, kunnes turvapaikanhakija saa suomen kansalaisuuden. Kuitenkin enintään 10 vuotta.

Korvauksia saavat ne kunnat, jotka ovat allekirjoittaneet vastaanottosopimuksen ja niillä on lain vaatima kotouttamisohjelma.

Valtio maksaa oleskeluluvan saaneesta vastaanottosopimuksen mukaista korvausta kolme vuotta ja kiintiöpakolaisesta neljä vuotta.

Valtio maksaa pitkäaikaisia sosiaali- ja terveyspuolen kuluja enintään kymmenen vuotta.

Vuonna 2016 Kaakkois-Suomen kuntakorvausmääräraha on 9 miljoonaa euroa.

Satumiia Masalin

Satumiia Masalin