Vuolenkoskelta rapuja Helsingin herkkusuille —  pojat pyysivät rapuja yhteensä 275 merralla myyntiin

Iitin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta palkitsi kolme vuolenkoskelaista nuorta ravustajaa kekseliäisyydestä ja sinnikkyydestä.

Timo Purho (vasemmalla), Jussi Virtanen ja Eino Leinonen palkittiin tiistai-iltana Vuoden nuori iittiläinen -tunnustuksella.
Timo Purho (vasemmalla), Jussi Virtanen ja Eino Leinonen palkittiin tiistai-iltana Vuoden nuori iittiläinen -tunnustuksella.

Vuolenkoskelaiset Jussi Virtanen, Eino Leinonen ja Timo Purho näyttivät, että hyvät asiat löytyvät usein läheltä.

— Ravustus sai alkunsa sattumalta. Olimme velipojan kanssa aivan pieniä poikia, kun isän työmaa oli rantatontilla Vuolenkoskella. Saimme idean, että laitetaan muutama rapumerta ja katsotaan, onko järvessä rapuja, kolmikon 16-vuotias puhemies Jussi Virtanen kertoo. Niitähän oli.

— Seuraavana vuonna ostimme ensimmäisiä omia mertoja. Siitä se lähti.

Rapumertojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta

Tiistai-iltana Iitin kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta palkitsi pojat heidän työstään Vuoden nuori iittiläinen -tunnustuksella.

— He ovat esimerkillisellä toiminnallaan luoneet itse itselleen kesätyön ravustuksesta ja suhteen helsinkiläiseen kalatukkuun eli vieneet Iittiä esille pääkaupunkiseudulle, perusteluissa sanotaan.

Konnivedeltä pyydystettyjä rapuja on myyty kolmen ravustuskauden ajan helsinkiläiseen kalatukkuun. Pyydysten eli rapumertojen määrää Virtanen on kasvattanut vuosi vuodelta.

— Kolme vuotta sitten mertoja oli 160, sitten 220 ja nyt viime syksyn ravustuskaudella 255 mertaa.

Eino Leinonen,12, ja Timo Purho,12, innostuivat tuoreimmalla pyyntikaudella ravustuksesta. Heillä oli käytössä 20 mertaa, joten kolmikon yhteenlaskettujen mertojen määrä oli 275.

— Heillä on ihan oma bisnes. Opastin nuorempia poikia, joista toinen on minun velipuoleni, Virtanen sanoo.

Tukkuri tarjosi sopimusta myös vuodelle 2018

Ravustuksen lisäksi pojat ovat olleet mukana jo keväällä Vuolenkosken osakaskunnan hoitopyynnissä nuottauksessa ja rysillä syöttikalojen saamista varten. Varsinainen ravustuskausi kesti 11 viikkoa käynnistyttyään 21. heinäkuuta.

Palkinnon perusteluissa korostetaan ravustuksen vaativan pitkäjänteisyyttä, sitkeyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

— Ravustusaikana pojat ovat pyöräilleet joka päivä kotoa rantaan polkupyörällä, soutaneet merroille säässä kuin säässä ja pyöräilleet saaliin kanssa kotiin. Työ on jatkunut myös koulujen alettua.

Vuolenkoskelaista rapua on tukussa kehuttu puhtaaksi ja arvostetuksi. Pääkaupunkiseudun ravintoloiden antaman palautteen perusteella tukkuri on tarjonnut pojille uutta sopimusta vuodeksi 2018.

Salpauksessa Lahdessa LVI-linjalla ensimmäistä vuotta opiskeleva Jussi Virtanen sanoo, että ravustaminen vaatii sekä aikaa että vaivannäköä.

— Kyllä se oman aikansa päivästä vie. Noin 8—9 tuntia päivässä hommassa lajitteluineen ja sumputuksineen menee.
Ravustuskausi ja koulu menevät päällekkäin.

— Koulusta tarvitaan omaa lomaa, koska koulussa en voi käydä ravustuskaudella.
Saaliiden kuljetukset Helsinkiin hoiti Jussi Virtasen isä. Pääosa ravuista menee ravintoloihin.

Ravustuksesta täydentävä elinkeino jatkossakin

Ravustus jatkuu tulevallakin kaudella.

— Kyllä se jatkuu tulevallakin ravustuskaudella.
Virtanen pohtii ravustuksen harjoittamista elinkeinona tulevaisuudessa mahdollisen leipätyön ohessa.

— Voin ehkä tulevaisuudessa ravustaa kesälomalla tai ottaa palkatonta lomaa. Se on oma elinkeinonsa ja mitä siitä tienaa on kaikki plussaa.
Rahasummia hän ei paljasta.

— Kyllä siitä rahaakin jää kun jaksaa tehdä. Osa menee omaan käyttöön ja osa uusien tarvikkeiden hankintaan. Kesällä tulee aina mertojen menetyksiä, joiden tilalle pitää ostaa uusia.