Luottamus päättäjiin ei ole kovin korkea Kymenlaaksossa – Alle puolet kertoo luottavansa oman kotikunnan päättäjiin

Luottamus päättäjiin on hieman elpynyt. Parhaiten Kymenlaakson asukkaiden silmissä pärjäävät valtakunnalliset päättäjät.

Kimmo Seppälä

Koronan aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ovat tuttuja esimerkiksi Kotkan valtuustolle, joka kokoontui kaupunginteatterissa maaliskuussa 2020.
Koronan aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ovat tuttuja esimerkiksi Kotkan valtuustolle, joka kokoontui kaupunginteatterissa maaliskuussa 2020.

Kymenlaaksolaisten luottamus päättäjiin on kohentunut, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore kysely.

Luottamuksen taso ei tosin ole kovin korkea. Kyselyssä oman kotikunnan päättäjiin luotti 39 prosenttia vastaajista. Vastaajista 57 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole kovin paljon tai lainkaan luottamusta kotikunnan päättäjiin. Neljä vuotta sitten vastaavassa kyselyssä tilanne oli huonompi. Tuolloin peräti 73 prosenttia antoi epäluottamuslauseen kuntapäättäjille. Vain joka viides kertoi luottavansa oman kotikunnan päättäjiin erittäin tai melko paljon.

Enemmistö kyselyn vastaajista tuntee epäluuloa myös maakuntatason ja EU:n päättäjiin. Parhaiten Kymenlaakson asukkaiden silmissä pärjäävät valtakunnalliset päättäjät. Luottamuksen (47 prosenttia) ja epäluottamuksen (49 prosenttia) osuudet ovat miltei tasoissa.

Kokonaisuutena luottamus päättäjiin on noussut neljässä vuodessa sekä Kymenlaaksossa että valtakunnallisesti. Mistä tämä johtuu?

Juha Rika

6916467.jpg

Koronariisin hoito vahvistaa uskoa?

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen huomauttaa, että kyselyssä ei erikseen tiedusteltu vastaajilta perusteluja siihen, miksi he luottavat tai eivät luota päättäjiin.

Hän kuitenkin arvelee, että koronatilanne heijastuu vastauksissa. Kansalaiset ovat ehkä kokeneet, että päättäjät ovat selvinneet kunnialla poikkeuksellisesta kriisistä. Kyselytutkimuksen haastattelut tehtiin viime marraskuussa, jolloin koronaoloissa oli eletty yli puoli vuotta.

Sote-uudistuksen sisältö on jäänyt epäselväksi. — Antti Mykkänen

Neljä vuotta sitten maassa oli Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Sen kokemia arkipäivän haasteita tulkittiin kenties enemmän synteinä kuin saavutuksina. Esimerkiksi palkansaajat säikytettiin kilpailukykysopimuksella, eikä sote-uudistuksessa saatu vaihdetta päälle.

Edellisen kyselyn aikaan (marraskuu 2016) julkisuudessa oli kaiken kukkuraksi Sipilän ja Ylen välinen sanaharkka Terrafamen kaivokseen liittyvästä uutisoinnista. Kymenlaaksossa valtakunnan päättäjiin luotti tuolloin vain 14 prosenttia vastaajista. Toki on huomattava, ettei kunta-, maakunta- tai EU-päättäjilläkään ollut hurraamista neljä vuotta sitten.

Kansa väsyy hitaasti etenevään soteen

Kyselyssä kartoitettiin myös tuntoja sote-uudistukseen. Kymenlaaksolaisista alle kolmannes (29 prosenttia) kannattaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille hyvinvointialueille. Vastustajia on hieman enemmän (33 prosenttia) kuin kannattajia ja epätietoisia reilu kolmannes (37 prosenttia).

– Todennäköisesti siinä näkyy vastaajien väsymys. Tämä on Paras-hankkeen jälkeen varmaan kolmas tai neljäs uudistus. Toisekseen sote-uudistuksen sisältö on jäänyt epäselväksi, Mykkänen arvioi.

Juha Rika

6916466.jpg

Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäisen hallituksen (2003–2007) aikana aloitettu kuntakenttää myllertänyt Paras-hanke oli tavallaan nykyisen sote-uudistuksen lähtölaukaus. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevan sote-uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alussa.

Kyselyn mukaan kymenlaaksolaisilla on muuta maata pessimistisempi näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Esimerkiksi enemmistö arvioi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden perustasolla heikkenevän (59 prosenttia). Koko maassa tätä mieltä on 46 prosenttia vastaajista.

Tutkimuksen toteutus

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.

Tutkimusaineisto on koottu nettipaneelissa marraskuussa 2020.

Haastatteluja tehtiin Kymenlaaksossa 205.

Vastaajat edustavat maakunnan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä.

Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on vajaat seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa.

Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon.

Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 4 516 haastattelua (virhemarginaali 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa)