Tutkimustulokset vahvistivat Valkealan kirkonkylän koulun sisäilmaongelmat — opettajat ja vanhemmat vaativat uutta koulurakennusta

Katja Juurikko

Valkealan kirkonkylän koulun sisäilmaongelmista huolestui MLL:n Valkealan yhdistys. Koulua on hankala korjata sen rakenteen vuoksi.
Valkealan kirkonkylän koulun sisäilmaongelmista huolestui MLL:n Valkealan yhdistys. Koulua on hankala korjata sen rakenteen vuoksi.

Valkealan kirkonkylän koulun liikuntasalissa hurisee neljä ilmanpuhdistinta.

— Maakellarin haju ei enää tulvahda nenään, toisin kuin vielä syksyllä, rehtori Kristiina Strömmer sanoo.

Puhdistimista huolimatta liikuntasalin käyttö on minimoitu. Ilmanpuhdistimia on useissa luokissa. Tilakohtaiset puhdistimet ovat kuitenkin vain kiireellistä ensiapua: koulussa odotetaan isoa peruskorjausta.

Rehtorin mukaan kirkonkylän koulun sisäilmaongelmat ovat olleet tiedossa vuodesta 2010.

— Siitä lähtien täällä on joka vuosi korjattu jotain.

Mitään koulun tiloista ei ole asetettu käyttökieltoon. Myöskään väistötiloja ei ole rehtorin mukaan osoitettu.

Viime syksynä sisäilmaongelmat pahenivat rajusti —syystä, jota Strömmer ei tiedä.

— Liikuntasalissa haisi tunkkainen maakellari. Oppilailla oli paljon sairauspoissaoloja, ja opettajien sairauspoissaolojen seurantaraportissa käyrä osoitti suoraan ylös. Talven aikana saimme myös aiempaa enemmän yhteydenottoja huolestuneilta vanhemmilta.

Sisäilmatutkimus tehtiin talvella. Tutkimuksessa mitattiin kosteutta, ilmavuotoja, mikrobipitoisuuksia ja lämpövaihteluita. Rakenteiden läpi kulkeutui hallitsemattomasti korvausilmaa ja sen mukana epäpuhtauksia, kuten pölyä ja mineraalivillakuituja.

Ongelmakohtia ja eriasteisia vaurioita löytyi useita, ja niiden tilakohtaiset erot olivat suuria.

1980-luvun laajennusosassa sijaitsevan luokkahuone 101:n kuudesluokkalaisille oppilaille tuli syyslukukaudella poikkeuksellisen paljon sairauspoissaoloja.

— Ilma oli tunkkainen ja raskasta hengittää. Nuhaa oli paljon. Osalle tuli myös iho-oireita. Oppilaat olivat myös väsyneitä, enemmän kuin heidän ikäänsä kuuluu. Itselläni petti ääni, opettaja Liisa Ritari luettelee.

Talvella luokassa oli myös huomattavan kylmä: lämpötila putosi alhaisimmillaan 13—14 asteeseen.

Koulun peruskorjaus on luvattu vuodelle 2018. Kolmella eri vuosikymmenellä rakennettu koulu on vaikea korjattava. Tutkimusraportissa huomautetaan, että yksittäisen rakennusosan tai toiminnan korjauksen vaikutus koko kiinteistöön voi olla vähäinen.

Rehtori Strömmerin mukaan uuden koulun rakentaminen olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin peruskorjaus.

—  Isossakin peruskorjauksessa on aina vaarana, että jonnekin jää muhimaan uusi ongelma.

Uuden koulun rakentamista puolustaisi myös koulun kasvanut oppilasmäärä. 70- ja 80-luvuilla rakennettuja tiloja ei pysty muuntelemaan nykyaikaisen opetuksen tarpeisiin, Strömmer sanoo.

— Mielestäni emme voi odottaa vuoteen 2018.

Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys on viime talvesta lähtien patistellut kaupungin päättäjiä ja luottamushenkilöitä kiirehtimään sisäilmaongelmien korjausta.

— Olemme tähän asti luottaneet virallisiin tutkimuksiin ja virkamiesten tekemiin järkeviin päätöksiin. Uudet tutkimustulokset näyttäisivät puoltavan luvatun peruskorjauksen aikaistamista, vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Heli Vaija sanoo.

Annamari Haimi

Annamari Haimi