Satavuotias Kymenlaakson Sähkö oli menehtyä jo kehtoonsa — Yhtiön perustaminen oli aikoinaan ainutlaatuinen hanke Suomessa

Yhtiötä ovat koetelleet niin rahapula kuin ulkopuoliset yhdistymispaineet.

Jussi Lopperi

Kymenlaakson Sähkön juhlakirjan kirjoittaja Reijo Hämäläinen (vasemmalla) ja toimitusjohtaja Aku Pyymäki sanovat, että sataan vuoteen mahtuu myös huonoja aikoja, jolloin yhtiön tulevaisuus on ollut epävarma.

Elimäen Yhdystiellä vietettiin tänään tiistaina merkittävää päivää.

Sata vuotta sitten 30. lokakuuta 1918 Lahden Rautatiehotellissa kokoontui kunnallismiehiä Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan pitäjistä Kymenlaakson Sähköosakeyhtiön perustamiskokoukseen.

Hajautettu omistus on ollut sellainen asia, jossa on ollut vaikea käydä hieromaan kauppaa. — Reijo Hämäläinen

Perustajakuntia oli yhteensä 16. Nykyisen Kouvolan alueelta mukana olivat Sippola, Elimäki ja Anjala.

Sähköyhtiön perustaminen kaakkoiseen Suomeen oli aikanaan ainutlaatuisen suuri hanke. Kuntaomisteisia yhteisiä sähköyhtiöitä oli tätä ennen perustettu vain muutamia, ja ne olivat selvästi kymenlaaksolaisten yhtiötä pienempiä.

Satavuotisjuhlakirja julki eilen tiistaina

Tänään tiistaina julkistettu Reijo Hämäläisen kirjoittama satavuotisjuhlakirja Virran väen vauhdikas vuosisata kertoo muun muassa sen, että Sippolan ja Anjalan päätöksistä ryhtyä yhtiön osakkaaksi valitettiin.

Valittajina olivat paikalliset teollisuusyritykset.

— Valitusten takana olivat paikalliset teollisuusyritykset. Esimerkiksi Ahlström oy suunnitteli Kymijoen alajuoksulle voimalaa. Se ei halunnut rinnalleen kilpailijaa, Hämäläinen kirjoittaa.

Yhdistymispohdintoja heti alussa

Sadan vuoden aikana Kymenlaakson Sähköön on yhdistetty parisenkymmentä paikallista yhtiötä. Suurimmaksi omistajaksi on noussut Kouvolan kaupunki, joka omistaa yhtiöstä hieman yli 20 prosenttia.

Vaikeitakin hetkiä yhtiön taipaleella on ollut, varsinkin alkuvuosien aikana.

Rahapulan ja muiden vaikeuksien takia pohdittiin jo vuoden 1919 keväällä, että Kymenlaakson Sähkö ja Etelä-Suomen Voima yhdistettäisiin. Kymenlaakson Sähkön hallintoneuvosto ei kuitenkaan yhdistymistä halunnut.

Yhtiön itsenäistä tulevaisuutta turvattiin muun muassa siten, että hallinnossa työskentelevät ostivat yhtiön osakkeita.

Hämäläinen kuvaa alkuvaikeuksia kirjoittamalla, että lapsi oli menehtyä kehtoonsa.

Valon tuomista maaseudulle

1910-luvun loppupuolella alkoi Suomessa sähköistyskuumeen aika.

Kymenlaakson Sähkön ensimmäiset 40 vuotta aina 1960-luvulle asti olivat valon tuomista maaseudulle. Seuraavat vuosikymmenet olivat muun muassa käyttövarmuuteen ja sähkön hintaan keskittymistä.

—Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana on tullut markkinoiden avautuminen. Samalla yhtiö lähti mukaan sähkön tuotantoon, toimitusjohtaja Aku Pyymäki sanoo.

Yhtiön nimi ei herättänyt intohimoja

Kymenlaakson Sähkö toimittaa sähköä neljän maakunnan alueelle: Kymenlaakson lisäksi Päijät-Hämeeseen, Etelä-Karjalaan ja Uudellemaalle.

Yhtiön nimessä on siitä huolimatta ollut alusta alkaen vain Kymenlaakson nimi. Juhlakirjan kirjoittaja Reijo Hämäläinen sanoo, että nimikysymys ei ole noussut esille.

— Vaikka sata vuotta sitten perustajakuntien joukossa oli kuntia itäiseltä Uudeltamaalta, missään vaiheessa yhtiön nimi ei näyttäisi aiheuttaneen intohimoja. Tosin maakunnilla ei tuolloin ollut sellaista asemaa kuin myöhemmin.

”Toimintaympäristö on ollut tuulista”

Hämäläisen mukaan yhtiön raflaavimmat tarinat ovat viime vuosikymmeniltä.

— Sähkömarkkinoiden avauduttua kilpailulle markkina-aika on ollut välillä haipakkaa ristivetoa, jännitteitä ja toisistaan poikkeavia tavoitteita. Toimintaympäristö on ollut tuulista, hän viittaa yhtiön ulkopuolelta tuleviin paineisiin.

Kymenlaakson Sähkö on ollut vakionimi energiayhtiöfuusioita kaavailleiden papereissa. Maakunnallista energiayhtiötä ei kuitenkaan ole ainakaan vielä saatu kasaan.

— Tietääkseni yhtään varsinaista ostotarjousta ei ole yhtiöstä koskaan jätetty. Hajautettu omistus on ollut sellainen asia, jossa on ollut vaikea käydä hieromaan kauppaa. On ollut vahva tahto pitää yhtiö kuntien omistuksessa, Hämäläinen tulkitsee.

Toimitusjohtaja Pyymäki sanoo, että yhdistymisselvitysten esittelijöitä ei ole viime aikoina näkynyt.

Kymenlaakson Sähkö 100 vuotta

Yhtiö perustettiin 30.10.1918 Lahden Rautatiehotellissa.

Tällä hetkellä 11 kuntaomistajaa, joista suurin on Kouvola reilun 20 prosentin omistusosuudella.

Liikevaihto viime vuonna 93,6 miljoonaa euroa.

Yli 100 000 asiakasta, 64 työntekijää.

Yhtiöllä on ollut yhteensä seitsemän toimitusjohtajaa. Aku Pyymäki on johtanut yhtiötä vuodesta 2016 alkaen. Hänen edeltäjänsä oli Kari Rämö.

Reijo Hämäläisen kirjoittama satavuotisjuhlakirja Virran väen vauhdikas vuosisata ilmestyi tiistaina. Kirjaa voi tilata Kymenlaakson Sähköstä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet