Kiina-juna lähtee huhtikuun alusta alkaen joka viikko Kouvolasta kohti Xi'ania

Kysynnän reilulle kasvulle on jo suunnitelmat. Junia voidaan ajaa muuallekin kuin Xi’aniin. Lisäksi on mahdollista käyttää Siperian reittiä.

Jussi Lopperi

Kinnon kehittämispäällikkö Simo Päivinen sanoo, että ensimmäisen junan muutaman päivän viivästyksen jälkeen Kiina-yhteys on pelannut teknisesti hyvin.
Kinnon kehittämispäällikkö Simo Päivinen sanoo, että ensimmäisen junan muutaman päivän viivästyksen jälkeen Kiina-yhteys on pelannut teknisesti hyvin.

Kiina-juna lähtee Kouvolasta kohti Xi’ania huhtikuun alusta alkaen kerran viikossa.

Tällä hetkellä juna lähtee Kouvolasta joka toinen viikko. Samoin Xi’anista on lähtenyt juna kohti Kouvolaa joka toinen viikko. Jo alkuperäisissä suunnitelmissa juna per viikko -tahtiin suunniteltiin siirryttävän varsin nopeasti.

Kehitysyhtiö Kinnon kehittämispäällikkö Simo Päivinen sanoo, että juhlapyhien takia junayhteyden ensimmäisiin kuukausiin ei haluttu rakentaa liian tiukkaa ohjelmaa. Kiinalaisten uusivuosi on paraikaa, ja se tuo lisäpainetta myös rautatieliikenteeseen.

Ensimmäinen juna kolme kuukautta sitten

Ensimmäinen Kiina-juna lähti Kouvolasta 10. marraskuuta, eli reilut kolme kuukautta sitten. Ensimmäisen junan pääsy perille vei 15 päivää, mutta sen jälkeen on päästy tavoitteeseen eli 10—12 päivään.

— Ensimmäinen juna seisoi Venäjällä neljä päivää. Se oli ensimmäinen juna talouspakotteiden aikana EU:sta suoraan Venäjälle, joten viivästys oli arvattavissa, Päivinen sanoo.

Ensimmäisten kuukausien kaikki junat eivät ole olleet aivan täynnä.

Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu ja Päivinen ovat kuitenkin erittäin luottavaisia siihen, että kysyntä kasvaa ja junien määrää pystytään lisäämään.

— Asiakkaiden lukumäärä lisääntyy kuitenkin kaiken aikaa. Huhtikuun alusta alkaen näemme, kuinka pitkälle yksi juna viikossa riittää, Päivinen sanoo.

Metsäteollisuudessa on kasvusaumaa

Martti Husun mukaan yksi varsin mahdollinen kasvava asiakaskunta on metsäteollisuus.

— Esimerkiksi puutavaran ja sellun mahdollisuudet ovat isot. Kun esimerkiksi sahateollisuuden tuotteita viedään laivassa, on vaarana aina puun kostuminen.
Tilastojen mukaan vuonna 2016 Kiinaan vietiin Suomesta puutavaraa miljoona kuutiota ja viime vuonna 1,7 miljoonaa kuutiota.

— Jos tuon 1,7 miljoonaa kuutiota kuljettaisi junalla, vaatisi se 34 000 konttia ja noin 830 junaa. Se tekisi 2,3 junaa päivässä, Päivinen pyörittelee numeroita.

Päivinen ja Husu korostavat, että tämä on vain yhden tuoteryhmän esimerkki mahdollisuuksista, joita rautatieyhteys Kiinaan avaa.

Husu kertoo, että sellukuljetuksista on keskusteltu ja keskustellaan yritysten kanssa paraikaa.

Viime vuonna sellua meni Kiinaan yli kaksi miljoonaa tonnia. Suomen uudet selluinvestoinnit perustuvat Kiinan kysyntään.

— Kun e-bisnes vaatii pakkauksia, sellua tarvitaan. Tämä on esimerkki siitäkin, että globaali bisnes hyödyttää suoraan myös Suomea.

Sijoittumismarkkinointi alkaa toden teolla

Numeroita voi pyöritellä, mutta Päivinen sanoo, ettei junaan ole tarkoitustakaan ottaa koko maailmaa.

— Metsä- ja sahateollisuus, koneet ja laitteet. Niissä on kysyntää. Meillekin on tullut yllätyksenä se, että keskieurooppalaisilla yrityksillä on ollut sekä menevissä että tulevissa junissa tavaravirtoja. Saksan yhteydessä Kiinaan on ollut viivästyksiä, joten nopealle reitille näyttää olevan kysyntää.

Kevään aikana on alkamassa toden teolla sijoittumismarkkinointi, jossa Kouvolaa markkinoidaan Pohjoismaiden yrityksille.

Husu ja Päivinen sanovat, etteivät he voi puhua yritysten nimistä.

— Mutta siellä ovat ihan kaikki, Husu vakuuttaa.

— Yksi uusi kuvio on myös kuljetuskäytävään liittyvä yhteistyösopimus Ruotsin Haaparannan ja Norjan Narvikin kanssa. Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta kootaan tavaravirtoja, jotka lähtevät Kouvolasta kohti Kiinaa, Päivinen kertoo.

Elintarvikkeita ei vielä kontteihin

Elintarvikkeita ei kontteihin uskalleta vielä ottaa. Syynä on se, että tavaran läpimenosta ei ole talouspakotteiden aikana täyttä varmuutta.

— Läpikulkuliikennekin voidaan Venäjällä määritellä tuonniksi. Emme voi ottaa sitä riskiä, että koko juna seisoisi makkarapaketin takia, Päivinen kärjistää.

Jos Kiina-yhteyden kysyntä kasvaa kohisten, Kinnossa on sen varalle piirretty jo suunnitelmat.

Junia on mahdollista ajaa muuallekin kuin Xi’aniin, esimerkiksi Zhengzhouhun. Lisäksi osa junista voi käyttää Siperian reittiä.

Uusimmat uutiset