Ruokaviraston tukea Vuohijärven kyläkaupalle ja Hartolan Puodille & Baarille

Kyläkauppatuen tarkoituksena on edistää harvaan asutun maaseudun palveluiden saatavuutta.

Katja Juurikko

Vuohijärven M-kyläkauppaa luotsaavat Sari Kalso (vasemmalla)  ja Eija Lehtinen. Kuva vuodelta 2017.
Vuohijärven M-kyläkauppaa luotsaavat Sari Kalso (vasemmalla)  ja Eija Lehtinen. Kuva vuodelta 2017.

Vuohijärvellä toimiva Vuohijärven M-kyläkauppa ja jaalalainen Hartolan Puoti & Baari ovat saaneet Ruokaviraston myöntämää kyläkauppatukea. Kaikkiaan tukea myönnettiin 85 kaupalle eri puolilla maata.

Vuohijärven M-kyläkauppa on perustettu vuonna 2017. Valkealan Yrittäjät palkitsi sen viime vuonna Vuoden yrityksenä. Hartolan Puoti & Baari on ollut nykyisen kauppiaansa hoidossa vuodesta 2013, ja sen palveluihin kuuluu nimen mukaisesti baari.

Kyläkauppatukeen oli varattu miljoonan euron määräraha, joka jaettiin tukikelpoisten hakijoiden kesken. Yhden kaupan osuudeksi tuli noin 11 000 euroa. Eniten tukea saaneita kyläkauppoja, yhteensä 17, oli Lapin alueella. Kymenlaaksossa niitä oli kolme.

Harvaan asutun maaseudun päivittäistavarakaupoille tarkoitettu tuki oli ensimmäistä kertaa haettavana viime vuoden syksyllä. Tukea haki yli 200 yrittäjää, joista avustuksen sai noin 40 prosenttia. Suurin osa hakemusten hylkäämisistä johtui siitä, ettei kauppa sijaitse Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaisella harvaan asutulla maaseudulla. Hakijoiden joukossa oli myös uusia, tänä vuonna kyläkaupan avanneita yrittäjiä.

Tuen tarkoitus on edistää harvaan asutun maaseudun palveluiden saatavuutta. Tuen ehtona on, että kyläkauppa toimittaa jälkikäteen selvityksen tuen käyttämisestä vuosina 2020 ja 2021.

Ruotsissa vastaava avustus on ollut käytössä vuodesta 2016 lähtien. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa on nykyisellään noin 200 kyläkauppaa, ja niiden määrä vähenee.