Kauppatieteilijä Henri Ojala sijoittaa osan opintolainasta rahastoihin — ”Uskon, että voin hankkia oman asunnon viiden vuoden sisällä”

Yleisimmin opiskelijan lainarahat menevät vuokraan, ruokaan ja harrastuksiin. Lainalla saatetaan rahoittaa myös esimerkiksi ulkomaanmatkoja.

Päivi Tuovinen

Henri Ojala tekee töitä vain kesäisin, koska haluaa opiskella talvisin täysipainoisesti. Elämisensä hän rahoittaa kesätöistä kertyneillä säästöillä ja opintotuella.
Henri Ojala tekee töitä vain kesäisin, koska haluaa opiskella talvisin täysipainoisesti. Elämisensä hän rahoittaa kesätöistä kertyneillä säästöillä ja opintotuella.

Valtion takaaman opintolainan käyttökohteita ei Suomessa säädellä. Jokainen opiskelija, jolle laina on myönnetty, päättää itse, mihin rahat laittaa.

Kauppatieteiden opiskelija Henri Ojala, 24, aloittaa syyskuussa kolmannen vuoden opinnot Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

Hän on nostanut opintolainaa heti ensimmäisestä lukuvuodesta alkaen. Yhden lukuvuoden ajalta sitä kertyy yhteensä 5 850 euroa.

— Aluksi laina vähän arvelutti, mutta lopulta olen nostanut sen täysimääräisenä.

Lainan hän käyttää sekä elämiseen että myös pienimuotoiseen sijoittamiseen.

Mietin, miksi loppua ei voisi sijoittaa?

Kesän Ojala oli kesätöissä, kuten kaikki kesät 17-vuotiaasta alkaen.

Kun lukuvuosi jälleen alkaa, hänen päivänsä täyttyvät kokonaan opiskelusta. Hän ei tee töitä talvisin, joten hän tarvitsee elämiseen opintotukea säästöjensä lisäksi.

— Opintolaina on tarkoitettu opiskelun rahoittamiseen. Kun oma lainani ei mennytkään kokonaan elämiseen, mietin, miksei loppua voisi sijoittaa.

— Nykyisin minulla on arvo-osuustili Nordnetissä ja sijoitan sitä kautta indeksirahastoihin. Pörssiosakkeita on ihan vähän ja säästän myös asp-tilille, hän kertoo.

Pidän turhat kulut minimissä. En esimerkiksi tuhlaa kalliisiin elintarvikkeisiin. — Henri Ojala

Säästäminen alkoi ensimmäisenä lukuvuotena kokeillen, mutta viime vuodesta se on ollut systemaattista. Kuukausittaiset säästösummat vaihtelevat.

—Kesätöiden jälkeen summa on isompi kuin keväällä, jolloin kesätöistä ei enää ole paljon jäljellä, hän sanoo.

Säästöä pahan päivän varalle

Ojala kertoo säästävänsä lähinnä pahan päivälle varalle, kuten yllättäviin menoihin.

— Isoin konkreettinen tavoite on oma asunto. Uskon, että sen aika on viiden vuoden sisällä.

— Rahastoihin sijoittaminen on paljon pidempiaikaisempaa säästämistä.

Ojala kuvailee omaa sijoittamistaan passiiviseksi. Hän on tehnyt säästösuunnitelman, jota hän noudattaa. Muuta ei tarvitse tehdä. Jonkin verran hän kuuntelee sijoitusalan podcasteja ja lukee alan kirjallisuutta.

Ojala painottaa oman talouden hallintaa.

— Itselläni se tarkoittaa sitä, että seuraan menojani kuukausi- ja jopa viikkotasolla. Pidän turhat kulut minimissä. En esimerkiksi tuhlaa kalliisiin elintarvikkeisiin.

Harrastuksiin menee vain 20 euroa kuukaudessa, sillä sen verran maksaa kuntosalikortti. Ojala myös matkustaa silloin tällöin, mutta kertoo säästävänsä reissuissa huomattavia summia varaamalla liput hyvissä ajoin.

Vaikka yliopistosta valmistuessaan hänellä on suhteellisen iso velka lyhennettävänään, se ei häntä häiritse.

— Välillä mietin sitä, mutta kun laina on halpaa ja minulla on säästöjä, niin ei se stressiä aiheuta.

Päivi Tuovinen

Henri Ojala painottaa oman talouden hallintaa. Omia menoja kannattaa seurata säännöllisesti.
Henri Ojala painottaa oman talouden hallintaa. Omia menoja kannattaa seurata säännöllisesti.

Yleisimmin opintolaina kuluu arjen tarpeisiin

Yleisimmin lainarahat menevät normaaliin elämiseen, kuten vuokraan, ruokaan ja harrastuksiin. Lainalla saatetaan rahoittaa myös isompia hankintoja tai ulkomaanmatkoja.

Opintolainaa käytetään jonkin verran myös säästämiseen ja sijoittamiseen, jos elämiseen tarvittavat eurot tulevat muualta.

Opintolainalla ostetaan niin pörssiosakkeita kuin rahasto-osuuksia, ja velkarahaa laitetaan myös ensiasunnon hankintaan tarkoitetulle asp- eli asuntosäästöpalkkiotilille.

Opintolainalla sijoittajien määrästä ei ole tietoa. Kela ei kysy opintolainojen käyttökohteita, joten tilastoja ei ole.

— Opintotuki, kuten muutkin perusturvaetuudet, pyritään kohdistamaan niitä tarvitseville tulorajojen avulla. Jos esimerkiksi palkkatuloja on riittävästi, tukia ei saa, toteaa Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen.

— Tässä puhutaan sellaisesta opiskelijaryhmästä, joka saa vaikka vanhemmiltaan avustusta, ja sitä ei tulorajoissa huomioida. Silloin opintorahaa ja -lainaa voi saada, vaikka ei ehkä tarvitsisikaan.

Jos opiskelija saa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, vuodessa saa olla palkka- ja muita veronalaisia tuloja yhteensä 11 973 euroa. Vuositulorajassa annetaan anteeksi 222 euron ylitys.

Kela maksaa osan opintolainasta tietyin ehdoin

Velkarahalla sijoittamista puoltaa esimerkiksi matala korkotaso. Keväällä nostettujen opintolainojen keskikorko oli Suomen Pankin tilastojen mukaan 0,48 prosenttia.

Korkeakouluopiskelijoita houkuttaa lainan ottoon myös mahdollinen opintolainahyvitys, jonka voi saada valmistumisen jälkeen tietyin ehdoin.

Opintolainahyvitys koskee uusia opiskelijoita 1. elokuuta 2014 tai sen jälkeen aloittaneita. Aikaisemmin opintonsa aloittaneet ovat verovähennysjärjestelmän piirissä.

Opintolainahyvitys tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainasta. Opintolainaa on oltava yli 2 500 euroa ja tutkinto suoritettu määräajassa.

— Tällainen valmistumispalkkio voi olla jopa kolmasosa lainasummasta, Lahtinen sanoo.

Jos opintolainahyvitys myönnetään, Kela maksaa sen yleensä suoraan pankkiin opintolainan ylimääräisenä lyhennyksenä.

Maistereilla noin 10 000 euroa opintolainaa

Toisaalta velanotto on aina riski.

Vastavalmistuneiden maistereiden tyypillisin (mediaani) opintolaina oli suuruudeltaan 10 565 euroa vuonna 2017. Jos nostettuna olisi maksimimäärä, lainasumma nousisi yli 31 000 euron.

— Tilanne on hallinnassa niin kauan kuin tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on kohtuullisen hyvällä tasolla ja velkaraha on näin edullista, Lahtinen sanoo.

— Jos korot lähtevät nousuun ja kun työllisyys heikkenee, kymmenientuhansien opintovelat muodostuvat jälleen ongelmaksi niin yksilöille kuin koko koulutusjärjestelmän toimivuudelle.

Taitamaton sijoittaja voi myös menettää pääomansa, minkä seurauksena jäljelle jää vain velka.

Kela ei myöskään huomioi luovutustappioita, eli se seuraa opintotuen tulovalvonnassa veronalaista pääomatuloa. Jos opiskelija tekee osassa sijoituksistaan 10 000 euroa voittoa ja osassa 10 000 euroa tappiota, opintotuen tulovalvonnassa opiskelija on saanut 10 000 euron voiton. Kela ei siis vähennä tappioita kuten verottaja.

— Opiskelija voi kuitenkin välttää ongelmat realisoimalla sijoituksensa vasta opintojen päätyttyä.

Lainanottoa ei enää pelätä turhaan

Opintolainan nostaminen on 2010-luvulla yleistynyt vuosi vuodelta.

— Kasvu on tällä vuosikymmenellä ollut huima. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vain kolmasosa opintotuen saajista nosti opintolainaa, nyt osuus on kaksi kolmasosaa, Lahtinen vertaa.

Hänen mukaansa kasvun taustalla on asennemuutos ja toisaalta välttämättömyys.

— On hyvä, että lainanottoa ei pelätä tarpeettomasti. Hyödynnetään se silloin, kun se on fiksua. Turhan moni on laittanut kukkaronsa tai kalenterinsa liian tiukalle.

— Lainasta on tullut monelle välttämättömyys siksi, että opintorahan määrää ei ole nostettu.

Opintolainan suosio on kasvanut reilusti myös vuonna 2014 käyttöön otetun opintolainahyvityksen vuoksi.

Velallisten määrä kasvussa

Opintotuki koostuu opintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta ja osalle opiskelijoista myönnettävästä asumislisästä.

Valtion takaaman opintolainan määrä riippuu iästä ja oppilaitoksesta. Opiskelija hakee lainan valitsemastaan pankista Kelan lainatakauksella.

Tavallisin opintolaina on 650 euroa kuukautta kohden. Opiskelija voi saada opintolainaa syksyllä 2 600—3 250 euroa ja keväällä tavallisimmin 3 250 euroa.

Lukuvuoden 2017—2018 aikana lähes 151 100 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa (kasvua 12 prosenttia edellisestä lukuvuodesta).

Opintovelallisia oli viime vuonna yhteensä lähes 431 000 ja opintolainaa 3,4 miljardia euroa.

Keskimääräinen opintolainan määrä per opiskelija oli viime vuonna 7 798 euroa vuodessa.

Lähde: Kela

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut