Kun 18-vuotias Visa Hongisto tuli ja hiljensi Ullevin — Valkealan Kajon nopsajalka räväytti uransa ensimmäisessä Ruotsi-ottelussa: ”Se satasen voitto tuli ihan puskista”

Juha Vesala

Kaksivuotias Mikael Hongisto on startissa askeleen verran isäänsä Visa Hongistoa nopeampi.
Kaksivuotias Mikael Hongisto on startissa askeleen verran isäänsä Visa Hongistoa nopeampi.

Visa Hongisto kyyristyy lähtöasentoon Valkealan urheilukentällä. Viereisellä radalla Anttilan miniraketti Mikael Hongisto on myös valmiina pinkaisemaan matkaan.

Startti tapahtuu ja Mikael Hongisto kiihdyttää karkuun ihan mahtavaa tahtia.

— Maanantaina on hänen ensimmäinen kisastarttinsa eli Hippo-kisojen 40 metrin juoksu. Tuntuu, että itseäni jännittää enemmän kuin aktiiviaikoina, urallaan kymmenen ulkoratojen SM-mitalia saalistanut Visa Hongisto naurahtaa.

— Jalat liikkuvat kyllä kovaa, kunhan vain saadaan energia oikeaan suuntaan, isä analysoi hymy suupielessä kaksivuotiaan poikansa menoa.

Ullevilla kulki

Mikael Hongistolla on vielä pitkä matka Suomi—Ruotsi -maaotteluun, jossa isänsä juoksi useasti hienon uransa aikana. Tulevana viikonloppuna rakkaat viholliset kohtaavat Tukholmassa.

Visa Hongisto valittiin Ruotsi-otteluun ensimmäisen kerran vuonna 2005.

— Olin silloin vasta 18-vuotias. Maaottelu oli Ullevilla Göteborgissa. Se oli kyllä mieleenpainuva kokemus.

Hongisto teki kaikkien yllätykseksi 100 metrillä melkoisen tempun voittamalla kisan uudella 19-vuotiaiden Suomen ennätysajalla 10,48. Kisan aikana puhalsi vastatuulta 0,8 metriä sekunnissa.

Kimmo Haapasalon nimissä ollut entinen ennätys 10,56 oli ehtinyt vanhentua jo 24 vuotta.

— Se satasen voitto tuli ihan puskista. Urani ensimmäinen Ruotsi-ottelu sujui muutenkin hienosti, sillä sivusimme Ullevilla 4x100 metrin viestin Suomen ennätystä 39,30.

Viestissä kapulaa kuljettivat Hongiston lisäksi Samsa Tuikka, Nghi Tran ja Jarkko Ruostekivi.

— Kakkosella taisin olla toinen tai kolmas. Johan Wissman oli ykkönen. En voittanut häntä kertaakaan maaotteluissa 200 metrillä. Hän oli kova naama.

Yleisö mukana

Hongisto muistelee lämmöllä myös vuoden 2008 maaottelua Helsingin Olympiastadionilla.

— Voitin kakkosen ja kotiyleisö oli mahtavasti siinä kisassa mukana. Silloin oli kuulas ja kylmä ilta ja ainakin osa suomalaiskatsojista oli varmasti ottanut vähän lämmikettä.

— Tupa oli ihan täysi ja sen muistan, että piru sentään siellä oli kylmä. Kakkonen oli illan viimeisiä lajeja.

Hongiston mielestä suomalainen yleisurheiluyleisö on ollut aina fanaattisempaa.

— Jotenkin tuntui, että Göteborgissa yleisö ei lähtenyt samalla tavalla mukaan kuin Helsingissä. Ehkä Ruotsi-ottelu on meille isompi juttu kuin ruotsalaisille.

Hongiston mukaan kiihkeästä tunnelmasta huolimatta ainakin pikajuoksijat ottivat toisistaan mittaa rehdisti.

— Aika vähän oli ainakin pikajuoksupiireissä mitään psyykkaamista tai poskenlouskuttamista ennen kisaa tai sen jälkeen. Hyvässä hengessä kilpailtiin.

— Se oli suurimmalle osalle urheilijoista kauden päätöskisa ja sen muistan, että yhteishenkemme oli aina korkealla.

Ruotsi-otteluiden jälkeen urheilijoilla on ollut tapana kokoontua bankettiin.

— Ne kuuluvat asiaan. Ei siellä minun aikanani ylilyöntejä tullut. Huhut kertoivat, että joskus aikaisemmin siellä oli saattanut tullakin jotain. Ruokaa ja juomaa oli tarjolla.

Ohjaajana Kajossa

Visa Hongisto sanoo tarkkailevansa yleisurheilua tänä päivänä ”toisella silmällä.”

— Ja lähinnä pikajuoksua. Naispika-aitureiden hyvää meininkiä on ollut hienoa seurata.

Hongisto ei ole täysin vetäytynyt yleisurheilukentiltä, sillä hän on edelleen mukana Valkealan Kajon toiminnassa.

— Olen yksi ohjaaja/valmentaja 10—13-vuotiaiden ryhmässä. Meitä on siinä useampia ohjaajia.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset