KPL:n pelinjohtaja Iiro Haimi Superpesiksen sarjakauden läpiviemisestä: "Taloudellista tukea tarvitaan ja ihmettelen kyllä suuresti, jos tukea ei Suomen kansallispelille löydy"

Lumikki Haaja

KPL siirtyi viime syksynä pelinjohdossa ja valmennuksessa Iiro Haimin aikaan. Sopimus on kaksivuotinen.
KPL siirtyi viime syksynä pelinjohdossa ja valmennuksessa Iiro Haimin aikaan. Sopimus on kaksivuotinen.

Superpesiksessä suomenmestaruutta tavoittelevan Kouvolan Pallonlyöjien pelinjohtajan Iiro Haimin tunnelmat ovat edelleen sekavat.

Haimi sanoo, että hallituksen maanantaiset linjaukset koronarajoituksista eivät tuoneet suoranaista helpotusta ja lisää tietoa pesäpallon tilanteeseen poikkeusoloissa.

Haimi on hyvillään, että joukkueharjoitukset on mahdollista aloittaa 1. kesäkuuta. Kun puhe siirtyy sarjakauden läpiviemiseen, Haimi korottaa ääntään.

– Fakta on se, että taloudellista tukea tarvitaan. Naisten Superpesis, alemmat miesten ja naisten sarjat sekä junioripelit voidaan aloittaa, mutta miesten Superpesiksessä tilanne on erilainen. Epätietoisuus ja palkanmaksun keskeyttäminen aiheuttavat tällä hetkellä hankalan tilanteen paitsi meillä myös muissa Superin seuroissa.

Hallituksen mukaan kokoontumisrajoituksia voidaan nostaa nykyisestä kymmenestä henkilöstä 50:een kesäkuun alussa, mutta yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen pysyy kiellettynä heinäkuun loppuun asti.

KPL on ollut jo monena kautena pääsarjan suurimpia yleisöjoukkueita. Kolmena viime vuonna Kouvolan pesäpallostadionilla kotiotteluiden katsojamäärien keskiarvot ovat olleet 2051, 2558 ja 1922.

– Nyt rajoitukset tarkoittaisivat sitä, että katsomoon voi ottaa sisään ehkä 350 ihmistä, koska kentällä on myös muuta henkilökuntaa.

"Kaksinkertainen runkosarja käyntiin 1. heinäkuuta"

Haimin mielipide on, että superpesiskausi voisi alkaa 1. heinäkuuta, jos se vain on terveydellisistä syistä mahdollista. Hän korostaa taloudellisen tuen merkitystä ja kääntää katseensa pitkäaikaisen tukijan Veikkauksen, monivuotisen tv-kumppanin Nelonen Median ja Suomen valtion suuntaan.

– Ihmettelen suuresti, jos tukea Superpesikselle ja Suomen kansallispelille ei löydy. Mielestäni nyt olisi kyllä aika tukea urheiluakin.

Katja Juurikko

KPL on ollut jo monena kautena pääsarjan suurimpia yleisöjoukkueita.
KPL on ollut jo monena kautena pääsarjan suurimpia yleisöjoukkueita.

Haimi pitää realistisena ajatusta, jossa superpesiskausi alkaa 1.7. ja pelataan kaksinkertainen runkosarja. Pudotuspelit pelattaisiin paras kolmesta -järjestelmällä.

Jos tämä visio toteutuisi, se tarkoittaisi käytännössä tiukkoja kolmen ottelun viikkoja läpi kauden. Superpesiksen viimeiset finaalipäivät on perinteisesti sijoitettu kalenteriin syyskuun puolivälin paikkeille.

Pesäpallo on lajina siitä erityisessä asemassa, ettei se sovellu pimeinä ja koleina syysiltoina pelattavaksi.

– Tynkäsarjassa – yksinkertaisessa sarjassa ja tai muussa lyhennetyssä – ei taas ole taloudellisesti järkeä, koska seurojen ottelutuotot jäisivät liian pieniksi.

– Pelaaminen lyhyessä ajanjaksossa tiiviissä tahdissa voi olla fyysisesti raskasta, mutta se olisi tietysti kaikille seuroille sama. Ja onhan tässä koko ajan odotettu, että päästään pelaamaan. Pienryhmissä on harjoiteltu ja jokainen pelaaja on tietysti huolehtinut omasta kunnostaan ja valmistautumisestaan kauteen, Haimi sanoo.

STT uutisoi maanantaina, että Pesäpalloliitto pyrkii keskiviikkona tiedottamaan päätösten vaikutuksesta pesäpallokauteen. Toiminnanjohtaja Petri Pitkäranta ei kuitenkaan lupaa varmaa tietoa vielä tuolloin kansallispelin lajiväelle.