Kouvolan Hiihtoseurassa on enää viisi aktiivista mäkihyppääjää — Palomäen betonimäen purkutuomio kävi lähellä vuonna 2002

Katja Juurikko

Jorma Laukkasen mukaan Kouvolassa on tarjolla 14-vuotiaaksi asti hyvät harjoittelu- ja hyppyolosuhteet mäkihypyssä.
Jorma Laukkasen mukaan Kouvolassa on tarjolla 14-vuotiaaksi asti hyvät harjoittelu- ja hyppyolosuhteet mäkihypyssä.

Kauas on jouduttu loiston päivistä. Kouvolassa ponnistaa hyppyrimäistä enää viisi aktiivikilpailijaa. Heistä kaksi kisaa veteraanisarjoissa: Arsi Sjögren ja Ari Joutjärvi. Sjögren voitti jälleen vastikään MM-mitaleita.

Muut ovat Antti Joutjärvi, 36, sekä 19-vuotiaat Vili Laukkanen ja Miro Jetsonen.

Harrastajakadosta ja oikukkaista talvista huolimatta mäkihypyn eteen näkee Kouvolassa aikaa ja vaivaa pieni ja sisukas joukko. Palomäen K75-mäki pystytään talkoilla saattamaan hyppykuntoon jo päivässä.

Kouvolan Hiihtoseuran mäkijaoston puheenjohtaja Jorma Laukkanen sanoo, että Palomäen mäkikeskuksen suurimmasta hyppyristä on leiskautettu viime talvina vain yksittäisiä harjoitushyppyjä.

Katja Juurikko

Tuomaritorni on muun mäkikeskuksen mukana joutunut ilkivallan kohteeksi.
Tuomaritorni on muun mäkikeskuksen mukana joutunut ilkivallan kohteeksi.

Viimeisin virallinen kilpailu pidettiin helmikuussa 2013. Tuona talvena Kouvolassa järjestettiin kolme valtakunnallista mäkikilpailua.

Mäkihyppysydämen sykkeestä kertoo kuitenkin jotain se, että KHS:n jäsenrekisterissä on Laukkasen mukaan edelleen jopa noin sata lajin ystävää.

Katja Juurikko

Palomäen portaikko on kesäisin kuntoilijoiden suosiossa.
Palomäen portaikko on kesäisin kuntoilijoiden suosiossa.

— Vanhojen veteraanien innostus ja lajirakkaus säilyvät vahvoina.

Kouvolasta suurien mäkien luo

Palomäelle valmistui Suomen ensimmäinen betonista rakennettu hyppyrimäki vuonna 1961. K58-mäki teräsprofiililatuineen sekä muovitetut K25-, K10- ja K5-mäet täydentävät lajikeskuksen.

Laukkasen, 56, mukaan Kouvolassa on tarjolla 14-vuotiaaksi asti hyvät harjoittelu- ja hyppyolosuhteet. Jos haluaa jatkaa harrastusta tosimielessä, on hakeuduttava isompien mäkien luo esimerkiksi Lahteen tai Kuopioon.

Palomäen K75:n kanssa samaa kokoluokkaa olevia hyppyrimäkiä löytyy Suomesta vain viitisen kappaletta.

— Tänä talvena on seitsemän kahdeksan poikaa käynyt ottamassa lajiin tuntumaa. Haluamme olla kasvattajaseura, vaikkemme viikoittaista ohjattua harjoittelua järjestäkään, Laukkanen sanoo.

Laukkanen tuli KHS:n toimintaan mukaan kymmenisen vuotta sitten. Esko Pesari, Joona Mäkelä ja Vili Laukkanen juhlivat tuolloin peräkkäisinä vuosina mäessä ja yhdistetyssä Hopeasompa-kisoissa, eli alle 15-vuotiaiden SM-kilpailuissa. Nykyisin Pesarin laji on jalkapallo ja Mäkelän pesäpallo.

— Massat eivät silloinkaan olleet suuria, mutta kärki oli terävä. Olemme hieman syrjässä, ja joukkuelajien suosio vaikuttaa myös, Laukkanen pohtii.

Katja Juurikko

Kouvolan Hiihtoseuran mäkijaoston puheenjohtaja Jorma Laukkanen kertoo, että vasemmalla näkyvä Palomäen K75-mäki pystytään talkoilla saattamaan hyppykuntoon jo päivässä.
Kouvolan Hiihtoseuran mäkijaoston puheenjohtaja Jorma Laukkanen kertoo, että vasemmalla näkyvä Palomäen K75-mäki pystytään talkoilla saattamaan hyppykuntoon jo päivässä.

Mäkijuniorin etenemiseen vaaditaan aina perheen sitoutumisista, sillä kilpailuja kiertäessä matkustussäde Kouvolasta yltää pitkälle yli 300 kilometrin.

Mäen kunnossapito mukavaa yhdessäoloa

Anjalankosken Mäkiseura sulautui muutama vuosi sitten Kouvolan Hiihtoseuraan, joten kaupungissa on vain yksi mäkihyppyyn vihkiytynyt seura.

Vuonna 1924 perustetun KHS:n muut lajijaostot ovat maastohiihto ja alppihiihto.

Jorma Laukkanen ei ole menettänyt toivoaan suomalaisen mäkihypyn uudesta tulemisesta. Hänen ja muiden eläkeläisten ponnistelut mäkien kunnossapidossa ja lajin esillä pitämisessä ovat kuitenkin lähinnä mukavaa ajankäyttöä, jossa ei käy edes mielessä, millaista korvausta voisi pyytää.

— Kokoonnumme Palomäelle ja keitämme kahvit. Alastulorinnettä tasoittavan jyrän päällä ei istuta vain sen takia, että tulisi uusia hyppääjiä.