Kouvolalaisen mäkihypyn tila koheni yhtäkkisesti yhdessä viikossa – "Hyppyrimäen alastulorinne ei ole oikea paikka pulkka- ja pyllymäkeen"

Tiesitkö, että peruskouvolalainen Juha Jäntti toimii Suomen tämän hetken ykköshyppääjän kiteeläisen Antti Aallon managerina?

Tiina Karavirta

Sunnuntaina Palomäellä hyppäsi jopa 13 junioria, joiden ikähaarukka on 5–12 vuotta. Heistä peräti yhdeksän on ensikertalaisia.
Sunnuntaina Palomäellä hyppäsi jopa 13 junioria, joiden ikähaarukka on 5–12 vuotta. Heistä peräti yhdeksän on ensikertalaisia.

Kouvolalaisen mäkihypyn tila koheni yhtäkkisesti yhdessä viikossa.

Viime talvena Palomäen hyppyrimäissä ei ollut toimintaa lainkaan, mutta alkanut uusi vuosi toi laji-ihmisten kaipaaman muutoksen.

Sunnuntaina Palomäellä hyppäsi jopa 13 junioria, joiden ikähaarukka on 5–12 vuotta. Heistä peräti yhdeksän on ensikertalaisia. Joukosta kaksi edustaa Lahden Hiihtoseuraa.

Kouvolan Hiihtoseuran entiset maajoukkuetason mäkihyppääjät Tero Koponen ja Kimmo Yliriesto toivat pieniin mäkiin omaa jälkikasvuaan. Samoin teki KHS:n entinen yhdistetyn kansallisen tason urheilija Tuomas Karavirta.

Tero Koponen

Viime talvena Palomäen hyppyrimäissä ei ollut toimintaa lainkaan, mutta alkanut uusi vuosi starttasi näyttävästi.
Viime talvena Palomäen hyppyrimäissä ei ollut toimintaa lainkaan, mutta alkanut uusi vuosi starttasi näyttävästi.

Kolmikko takaa ammattitaitoisen valmennuksen. Taustaryhmää täydentää peruskouvolalainen Juha Jäntti, joka toimii Suomen tämän hetken ykköshyppääjän kiteeläisen Antti Aallon managerina.

Loppiaisena Palomäen K25-, K10- ja K5-mäissä hyppäsi kahdeksan junnua. Sunnuntaiksi määrä kasvoi viidellä.

Tero Koponen alkoi isänsä ja KHS:n pitkäaikaisen seura-aktiivin Ari Joutjärven kanssa kunnostaa mäkiä hyppykuntoon alkuviikosta, kun lumipeite oli viimeinkin riittävä.

Tero Koponen

Palomäen mäkikeskuksessa on ollut pitkästä aikaa vipinää.
Palomäen mäkikeskuksessa on ollut pitkästä aikaa vipinää.

Koposen mukaan K5-luonnonmäki on avoimessa käytössä kaikille kokeilijoille ja lajista kiinnostuneille. Palomäen vesitornin taakse K58- ja K75-mäkien suuntaisesti tehdystä hyppyristä voi ponkaista pujottelu-, hiihto- tai minisuksilla. Sen sijaan K25- ja K10-mäissä välineet ja lajitaidot on oltava mäkihypyn vaatimalla alkeistasolla.

– Toissa talvena Kouvolassa mäkihyppyä harrastivat vain omat poikani. Nyt saimme viikossa tosi ison tiimin kasaan, kun lasten vanhempia tuli talkoisiin muun muassa mäkien kunnostamiseen. Koronarajoitukset ovat päällä, mutta mäkihypyllehän tilanne on ihan hyvä, kun on lunta eikä ulkoliikuntaa ole pysäytetty missään vaiheessa, Koponen sanoo.

Tero Koponen

Tero Koponen alkoi isänsä ja KHS:n pitkäaikaisen seura-aktiivin Ari Joutjärven kanssa kunnostaa mäkiä hyppykuntoon alkuviikosta, kun lumipeite oli viimeinkin riittävä.
Tero Koponen alkoi isänsä ja KHS:n pitkäaikaisen seura-aktiivin Ari Joutjärven kanssa kunnostaa mäkiä hyppykuntoon alkuviikosta, kun lumipeite oli viimeinkin riittävä.

Koponen elättelee toiveita mäkihypyn elpymisestä Kouvolassa ja myös muualla Suomessa. Hän kertoo saaneensa viestejä uusista harrastajista eri puolilta maata.

– Olemme jo suunnitelleet mäkikoulun järjestämistä helmikuulle. Yksityiskohdat on vielä hahmottelematta, mutta tilausta koululle näyttäisi olevan. Meitä on nyt innokkaita valmentajia touhussa mukana, Koponen sanoo.

Palomäen K25- ja K10-mäkien alastulorinteen muovitus joutui muutama vuosi sitten tuhopolton kohteeksi. Koposen mukaan mäkiporukka viritteli jo keskustelua uudesta muovituksesta ensi kesäksi, jotta harrastuksesta saataisiin ympärivuotinen.

Tero Koponen

K5-luonnonmäki on avoimessa käytössä kaikille kokeilijoille ja lajista kiinnostuneille. Palomäen vesitornin viereen suurempien K58- ja K75-mäkien suuntaisesti tehdystä hyppyristä voi hypätä pujottelu-, hiihto- tai minisuksilla. Sen sijaan K25- ja K10-mäissä välineet ja lajitaidot on oltava mäkihypyn vaatimalla alkeistasolla.
K5-luonnonmäki on avoimessa käytössä kaikille kokeilijoille ja lajista kiinnostuneille. Palomäen vesitornin viereen suurempien K58- ja K75-mäkien suuntaisesti tehdystä hyppyristä voi hypätä pujottelu-, hiihto- tai minisuksilla. Sen sijaan K25- ja K10-mäissä välineet ja lajitaidot on oltava mäkihypyn vaatimalla alkeistasolla.

Jos rinne on monttuja ja uria täynnä, se on hyppääjälle turvallisuusriski. — Tero Koponen

Tuhopoltto ei ole suinkaan ainoa ilkivallan muoto Palomäellä. Hyppyrimäet ovat aina houkutelleet nuorisoa hämärähommiin. Erääseen tuttuun ilmiöön Koponen joutui jo puuttumaan Facebookin keskusteluryhmässä.

– Hyppyrimäen alastulorinne ei ole oikea paikka pulkka- ja pyllymäkeen. Laskeminen aiheuttaa urat rinteeseen. Alastulon on oltava lähestulkoon tasainen, koska mäkihypyssä vauhdit ovat kovat. Jos rinne on monttuja ja uria täynnä, se on hyppääjälle turvallisuusriski, Koponen muistuttaa.

Koposta polttelee ajatus K58-mäen saattamisesta hyppykuntoon tämän talven lumilla.

– Seuran omia junioreita meillä ei mäkeen ole, mutta Lahdesta olisi tulossa junnuja, jotka ovat hypänneet kotikaupungissaan K38-mäestä.

Tero Koponen

Palomäen K5-luonnonmäessä opetellaan mäkihypyn alkeet.
Palomäen K5-luonnonmäessä opetellaan mäkihypyn alkeet.

Koposen lisäksi Palomäen taustavoimissa ahertaa Rovaniemeltä lähtöisin oleva, Lahden kautta Kouvolaan 2010 muuttanut Kimmo Yliriesto. Urallaan 26 kertaa maailmancupissa kilpaillut Yliriesto on työskennellyt Suomen Hiihtoliitossa mäkihypyn kilpailukoordinaattorina vuodesta 2018.

Yliriesto on myös nuorten maajoukkueen päävalmentaja ja yksi Hopeasompa-ryhmän kolmesta valmentajasta.

Etelä-Korean maajoukkueen kakkosvalmentajana yhden kauden toiminut Yliriesto muistelee, että viitisen vuotta sitten KHS:ssä oli mäkipuolella neljä junioria. Yliriesto valmensi KHS:n Pyry Ruikkaa, joka on Vili Laukkasen kanssa seuran viimeisin edustustason SM-kisakävijä.

Ylirieston mukaan alakuloa viettänyt mäkihyppy on alkanut voida paremmin Suomessa.

– Lahdessa on viitisenkymmentä junioria Karpalon mäissä. Toisenlainen esimerkki on Paimio. Siellä on ollut vain sentti lunta, mutta hyppyrimäissä hyvä pöhinä, koska junnut ovat päässeet hyppäämään muovilta. Se ei ole tietenkään sama asia kuin lumi, mutta näyte siitä, että muovimäki on tarpeellinen.

Ylirieston mukaan homma on nousussa myös Rovaniemellä ja Helsingissä, jossa on herätty uudelleen lajin hienon historian pitkäksi menneiltä päiväunilta.

– Joroisiin on rakennettu ja kunnostettu mäkiä. Siilinjärvellä on hyvää junioritoimintaa, Yliriesto luettelee.

Juttua korjattu 10.1. klo 21.46. Yliriesto työskennellyt Hiihtoliitossa vuodesta 2018, ei 2015.