KPL jäi toisen kerran ilman Pesäpalloliiton junioripäällikkötukea, mutta sai 2 000 euroa toiminnallista tukea – "Meille ei ole vielä selvää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa"

Pesäpalloliiton urheiluyksikön johtaja Mikko Huotari selvittää Kouvolan Sanomille, mikä on toiminnallisen tuen tarkoitus.

Sonja Ovaskainen

KPL järjesti valtakunnallisen Tenavaleirin heinäkuussa 2018. Arkistokuva tyttöjen Itä–Länsi-ottelusta, joka pelattiin Kuusankosken pesäpallokentällä.
KPL järjesti valtakunnallisen Tenavaleirin heinäkuussa 2018. Arkistokuva tyttöjen Itä–Länsi-ottelusta, joka pelattiin Kuusankosken pesäpallokentällä.

Pesäpalloseura Kouvolan Pallonlyöjät on saanut Pesäpalloliitolta tukea junioripäällikön palkkaamiseksi kahtena vuotena, 10 000 ja 9 000 euroa.

KPL on myös jäänyt hakemuksesta huolimatta ilman tukea kahtena vuotena.

Tällä viikolla Pesäpalloliitto myönsi tukea junioripäällikön palkkaamiseksi 19 jäsenseuralleen ja toiminnallista tukea neljälle jäsenseuralleen. Tuen yhteissumma on 150 000 euroa.

KPL on neljälle seuralle jaettavan toiminnallisen tuen piirissä. Summa on 2 000 euroa.

KPL:n hallituksen jäsen, entinen puheenjohtaja Jyrki Hyttinen sanoo ihmettelevänsä lajiliiton poukkoilua tuen jakamisessa.

– Olemme saaneet junioripäällikkötukea aina vain vuodeksi kerrallaan, eikä seuraavana vuonna tukea ole enää tullut. Vuosi on lyhyt aika kehittää toimintaa ja kasvattaa juniorimääriä.

KPL palkkasi vuoden 2017 alussa junioripäälliköksi Harri Liekolan, joka siirtyi tehtävästä sivuun muuttuneen elämäntilanteensa takia syksyllä 2019.

Liekolan seuraajana aloitti lokakuussa 2019 Isto Kauppinen, jolla käynnistyy toinen kausi junioripäällikkönä.

Jussi Lopperi

KPL on neljälle seuralle jaettavan toiminnallisen tuen piirissä. Summa on 2 000 euroa.
KPL on neljälle seuralle jaettavan toiminnallisen tuen piirissä. Summa on 2 000 euroa.

Lajiliitto ei sanele

Pesäpalloliitto kertoo tiedotteessaan, että hakemuksia saapui määräajassa 35 kappaletta.

Ne pisteytettiin Pesäpalloliiton johtokunnan vahvistamien kriteerien mukaan.

Myönnetyn junioripäällikkötuen summaan vaikutti työsuhteen koko- tai osa-aikaisuus. Maksimiaika tuen piirissä on yhtäjaksoisesti kolme vuotta.

KPL:n saama toiminnallinen tuki on suuruudeltaan 2 000 euroa. Se on tarkoitettu kohdennettavaksi seuran toimintaan erikseen sovittavalla tavalla yhteistyössä Pesäpalloliiton aluetyöntekijän kanssa.

– Meille ei ole vielä selvää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Junioripäällikön palkkaan tätä summaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu, Hyttinen sanoo.

Pesäpalloliitossa seuroille myönnettävä tuki nähdään merkittävänä. Koronan aiheuttama tilanne on aiheuttanut Pesäpalloliitollekin taloudellisia rasituksia. Sekä Itä–Länsi-tapahtuma että lasten ja nuorten leirit peruttiin tältä vuodelta.

Sonja Ovaskainen

KPL toteuttaa pesiskoulun aina yhteistyössä Kuusankosken Puhdin kanssa. Puhti vastaa Kouvolan alueen nais- ja tyttöpesäpalloilusta, KPL:n logon alla kulkee mies- ja poikapesis.
KPL toteuttaa pesiskoulun aina yhteistyössä Kuusankosken Puhdin kanssa. Puhti vastaa Kouvolan alueen nais- ja tyttöpesäpalloilusta, KPL:n logon alla kulkee mies- ja poikapesis.

Pesäpalloliiton urheiluyksikön johtaja Mikko Huotari selvittää Kouvolan Sanomille, että toiminnallisen tuen tarkoituksena on lisätä harrastajamäärää tuetussa seurassa.

Huotari tähdentää, että lajiliitto ei sanele osoitetta, johon raha pitää suunnata. Vaihtoehdot puntaroidaan aina erikseen kunkin seuran kanssa.

– Tänä vuonna meillä oli kolme seuraa toiminnallisen tuen piirissä. Kokemukset olivat hyviä. Esimerkkeinä voi mainita pesisliikkarit ja pesiskoulut, Huotari sanoo.

Pesisliikkari tarkoittaa taaperoikäisten liikuntaleikkikoulua.

Huotarin mukaan KPL:n pisteet eivät tänä vuonna riittäneet junioripäällikkötukeen.

Lajiliiton pisteytysjärjestelmässä mittareina käytetään muun muassa lisenssipelaajien määrää, lisenssipelaajien määrän kehitystä menneinä kahtena vuotena, pesiskoululaisten määrää ja seuran taloustilannetta.

Lukas Pearsall

Harri Liekola työskenteli KPL:ssä junioripäällikkönä.
Harri Liekola työskenteli KPL:ssä junioripäällikkönä.

Lisenssipelaajien määrässä pudotusta

KPL:llä oli päättyneellä pesäpallokaudella 190 lisenssipelaajaa. Määrään on laskettu mukaan Superpesiksessä hopeaa saavuttaneen edustusjoukkueen pelaajat, eli juniorien osuus on 174.

Junioreista pesiskouluikäisiä oli nelisenkymmentä. Korona kutisti pesiskoulua tänä vuonna. Normaalisti pesiskoulussa on mukana viisi ikäluokkaa, tänä vuonna mukaan otettiin vain kolme (2012–2014-syntyneet).

Vuonna 2019 lisenssipelaajia oli 220. Heistä pesiskoululaisia oli kuutisenkymmentä.

KPL toteuttaa pesiskoulun aina yhteistyössä Kuusankosken Puhdin kanssa. Puhti vastaa Kouvolan alueen nais- ja tyttöpesäpalloilusta, KPL:n logon alla kulkee mies- ja poikapesis.