Entinen 100 metrin pikajuoksun SE:n haltija Ari Pakarinen meinasi pitää taukoa valmentamisesta, mutta sitten soitti KPL:n varapuheenjohtaja — ”Joitain asioita pelaajat ovat kyseenalaistaneet, ja niin sen pitää ollakin”

Toista kauttaan Kouvolan Pallonlyöjien superpesisjoukkueen juoksuvalmentajana toimivan Pakarisen mukaan pesäpallossa on olennaista, että jaksaa juosta paljon ja pysyy terveenä.

Tapio Ahlroth

Aktiiviuransa vuonna 1999 lopettanut, Mäntyharjun raketiksi kutsuttu Ari Pakarinen muutti vuonna 2001 työn perässä Jyväskylästä Kuusankoskelle. Pakarinen, 51, opettaa liikuntaa Naukion yhtenäiskoulussa ja liikuntaa ja terveystietoa Kuusankosken lukiossa.
Aktiiviuransa vuonna 1999 lopettanut, Mäntyharjun raketiksi kutsuttu Ari Pakarinen muutti vuonna 2001 työn perässä Jyväskylästä Kuusankoskelle. Pakarinen, 51, opettaa liikuntaa Naukion yhtenäiskoulussa ja liikuntaa ja terveystietoa Kuusankosken lukiossa.

Ari Pakarinen oli 1990-luvun puolivälissä Suomen nopein mies sekä 100 että 200 metrin pikajuoksussa.

Mäntyharjun Urheilijoita edustanut Pakarinen voitti urallaan SM-kultaa kahdesti satasella ja kolmesti 200 metrillä.

EM-kisoissa Helsingissä 1994 hän juoksi 200 metrillä välieriin.

Samana vuonna Pakarinen kellotti 100 metrin Suomen ennätykseksi 10,42, joka on nyt kautta aikojen 14:nneksi paras aika Suomessa.

Kakkosella Pakarisen tikkaama 20,78 löytyy edelleen Suomen kautta aikojen -listalla sijalta seitsemän.

Aktiiviuransa vuonna 1999 lopettanut, Mäntyharjun raketiksi kutsuttu opettaja muutti vuonna 2001 työn perässä Jyväskylästä Kuusankoskelle.

Pakarinen, 51, opettaa liikuntaa Naukion yhtenäiskoulussa ja liikuntaa ja terveystietoa Kuusankosken lukiossa.

Syksyllä 2017 hän hyppäsi yleisurheiluvalmennuksesta pesäpallon puolelle.

Toista kauttaan Kouvolan Pallonlyöjien superpesisjoukkueen juoksuvalmentajana toimivan Pakarisen lajinvaihto sai alkusysäyksensä KPL:n varapuheenjohtajana joukkueen kokoamisesta vastaavan Stefan Sburaturan yhteydenotosta.

Enimmillään kahdeksaa nuorta yleisurheilijaa valmentanut Pakarinen oli ajatellut pitää taukoa valmennuksesta, mutta KPL:n tarjoama paketti houkutteli.

— Olen aina ollut huono sanomaan ei. Olen vähän sitä jo opetellut, kun oma aikataulu muuten täyttyy. Olin seurannut pesistä ja koin Koplan tarjouksen sopivana haasteena. Ajattelin, että minulla voisi olla jotain annettavaa.

Kokeneet pelaajat treenaavat hyvinkin itsenäisesti ja kyselevät tiettyjä vinkkejä, kun taas toisten kanssa on nähtävissä, että on paljonkin tekemistä. — Ari Pakarinen

Päätyö tehdään talvella ja keväällä

Kaksi vuotta ammattimaisesti harjoittelevan puoliammattilaisjoukkueen valmennusryhmässä ovat opettaneet Pakariselle paljon.

Juoksuvalmentajana hän on toisinaan joutunut nostamaan kädet ylös huomatessaan, että kesäkuukausina sarjakauden käydessä kuumimmillaan erikoisharjoittelulle ei todellakaan ole tilaa tiukassa ottelutahdissa.

— Ottelut ovat todella tiivis rypäs ja kesän harjoittelussa korostuu itse laji eli pesäpallo.

Pakarisen päätyö tehdään talvella ja keväällä.

KPL:n joukkue on sopivan haasteellinen tapaus, sillä pelaajat kulkevat yksilöinä hyvin eri vaiheissa omalla urallaan.

34-vuotiaalle Antti Hartikaiselle ei voi laatia samanlaista ohjelmaa kuin kohta 21-vuotiaalle Santeri Löppöselle.

Toinen harjoittelua säätelevä asia ovat peliroolit.

Kotiuttajaa on turha juoksuttaa samalla treenillä, jota kärkietenijä tekee.

Tapio Ahlroth

KPL:n juoksuvalmentaja Ari Pakarinen katsasti maanantaina täysin remontoidun Kuusankosken urheilukentän. Tiistaina Pakarinen on mukana KPL:n finaalipaikan jahdissa samaan aikaan kun noin 370 lasta korkkaa Kuusankosken kentän Hippo-kisoissa.
KPL:n juoksuvalmentaja Ari Pakarinen katsasti maanantaina täysin remontoidun Kuusankosken urheilukentän. Tiistaina Pakarinen on mukana KPL:n finaalipaikan jahdissa samaan aikaan kun noin 370 lasta korkkaa Kuusankosken kentän Hippo-kisoissa.

— Kokeneet pelaajat treenaavat hyvinkin itsenäisesti ja kyselevät tiettyjä vinkkejä, kun taas toisten kanssa on nähtävissä, että on paljonkin tekemistä, Pakarinen vertailee.

Nopeuden ylläpitäminen tärkeintä kiiturien treenissä

Varsinkin juoksutekniikasta Pakariselle on kertynyt laaja tietopankki.

Joukkueen nopeimpien etenijöiden Löppösen, Tommi Mäentaustan ja Matti Saukon kohdalla tärkein asia valmennuksellisesti on nopeuden ylläpitäminen.

— Se ei ole merkittävin tekijä, juokseeko kesällä pesäväleillä muutaman sadasosan hitaammin tai nopeammin kuin keväällä. Olennaista on, että jaksaa juosta paljon ja pysyy terveenä, Pakarinen teroittaa.

Viime perjantaina Superpesiksen 2. välierässä Kouvolassa KPL löi kotiutuksissa kahden yrityksen jälkeen tahallisia laittomia säilyttääkseen parhaan etenijän kolmospesällä.

Teuvo Karjalainen

Ari Pakarinen oli 1990-luvun puolivälissä Suomen nopein mies sekä 100 että 200 metrin pikajuoksussa. Mäntyharjun Urheilijoita edustanut Pakarinen voitti urallaan SM-kultaa kahdesti satasella ja kolmesti 200 metrillä. Kuva vuodelta 1996.
Ari Pakarinen oli 1990-luvun puolivälissä Suomen nopein mies sekä 100 että 200 metrin pikajuoksussa. Mäntyharjun Urheilijoita edustanut Pakarinen voitti urallaan SM-kultaa kahdesti satasella ja kolmesti 200 metrillä. Kuva vuodelta 1996.

Tämä sai analyytikot herisyttämään sormeaan ja sanomaan, että joukkueelta alkavat niin sanotusti jalat loppua.

Pakarinen ei tätä allekirjoita omien kellotustensa pohjalta.

— Kyllähän esimerkiksi Mäentaustan kokonaisrasitus ja -kuorma on huima, koska hänellä on tärkeä ja liikkuva rooli myös ulkopelissä. Hyvin hän on kuitenkin jaksanut, eivätkä vauhdit ole tippuneet.

”Jos juoksu hyytyy nyt kauden päätavoitteen aikana, se syö koko joukkuetta”

Pakarinen muistuttaa, että pesäpalloilijan juoksuharjoituksessa on tarpeen vetää talvikaudella matalatehoisesti ja luottaa omassa tekemisessä siihen, että alkukaudesta ei tarvitse mennä yhtä kovaa kuin elo–syyskuussa.

— Jos juoksu hyytyy nyt kauden päätavoitteen aikana, se syö koko joukkuetta.

Täysin lajin ulkopuolelta tuleminen Suomen mestaruutta hakevan joukkueen valmennusryhmään vaatii melko paksua nahkaa.

Pakarisella sellainen on.

— Omaa suhtautumista on helpottanut se, että KPL:ssä on valmennus- ja harjoituskulttuuri kohdallaan. Omaa kunnianhimoa löytyy, ja minulla on tietyissä asioissa rima niin korkealla, etten vain heitä takataskusta juttuja näkemättä vaivaa ja miettimättä asioita. Joitain asioita pelaajat ovat kyseenalaistaneet, ja niin sen pitää ollakin. Aina löytyy kehitettävää ja muunneltavaa, ja virheitä on varmasti tehty puolin ja toisin.

KPL—SoJy, Superpesiksen 4. välierä tiistaina kello 17 Kouvolan pesäpallostadionilla.

Luetuimmat

Kommentoidut