EM-mitalin kaikissa ikäluokissa paininut voikkaalainen Ismo Kamesaki pitää hallussaan myös toista harvinaista meriittiä, jota ei mitalitaulukosta löydy – Oulu-hallissa palkintoseremoniat siirtyivät suomalaisyleisön protestoinnin takia puoli tuntia

Keijo Kähkönen

Ismo Kamesaki ei kuulu siihen surullisenkuuluisaan joukkoon, jolla on ollut vaikeuksia siirtyä tavalliseen elämään urheilijan elämän jälkeen. Barcelonan olympialaisista 1992 hän lensi suoraan Kuopion pelastusopistolle. Palomiehen viran Kymenlaakson pelastuslaitokselta hän sai 2010. Sitä ennen hän työskenteli Kympessä sijaisena vuodesta 2006 ja aiemmin Voikkaan tehdaspalokunnassa.
Ismo Kamesaki ei kuulu siihen surullisenkuuluisaan joukkoon, jolla on ollut vaikeuksia siirtyä tavalliseen elämään urheilijan elämän jälkeen. Barcelonan olympialaisista 1992 hän lensi suoraan Kuopion pelastusopistolle. Palomiehen viran Kymenlaakson pelastuslaitokselta hän sai 2010. Sitä ennen hän työskenteli Kympessä sijaisena vuodesta 2006 ja aiemmin Voikkaan tehdaspalokunnassa.

Painija Ismo Kamesaki voitti EM-mitalin kaikissa ikäluokissa: 18-vuotiaat, 20-vuotiaat ja miehet.

Urheilussa puhutaan usein korostetusti juuri mitaleista. Kamesakin meriitiksi voidaan lisäksi laskea se, että hän esiintyi Suomen Painiliiton maajoukkuetrikoossa aikuisten arvokisoissa (EM, MM tai OK) viidessä eri painoluokassa.

Vastaavaan suoritukseen on epävirallisten tietojen mukaan kyennyt suomalaisista Kamesakin lisäksi vain Keijo Manni.

Voikkaan Viestiä ja jälkipuoliskolla Voikkaan Urheilu-Veikkoja edustaneen Kamesakin, 50, huippu-urheilijan vuodet olivat 1988–1998. Kouvolan Sanomien haastattelussa 2008 Kamesaki sanoi, että hauskoja hetkiä uran varrelta oli niin paljon, että niistä voisi kirjoittaa pienen kirjan.

Kouvolan Sanomien arkisto

Voikkaan Viestin Ismo Kamesaki saavutti EM-hopeaa Oulussa. Kamesaki oli tuolloin vasta 19-vuotias.
Voikkaan Viestin Ismo Kamesaki saavutti EM-hopeaa Oulussa. Kamesaki oli tuolloin vasta 19-vuotias.

Toimittaja saa tähän artikkeliin puristettua painokelpoisen muiston maajoukkueleiriltä Valko-Venäjän Minskistä.

– Harjoituksissa urheiluhallissa piti olla toppatakki päällä, pipo päässä ja hanskat käsissä. Hotellissa nukuttiin täysissä vaatteissa lämpölevyn päällä. En muista pakkasasteita, mutta se oli sellainen Siperia opettaa -leiri luonteen kasvattamiseen.

Luistelua, maastohiihtoa, maastojuoksua ja uintia harrastanut Kamesaki sai painikärpäsen pureman 8-vuotiaana kasvatti-isältään Leo Keskitalolta. Liikunnalliseen elämäntapaan kasvanut voikkaalainen ei tiennyt sohvaperunoista Helena-äidin luona.

– Hyvä, että sain lapsuuteni elää siinä ajassa. Koin paljon enemmän kuin tietokoneruutua tuijottamalla.

Kouvolan Sanomien arkisto

EM-painit täpötäydessä Oulu-hallissa vuonna 1989 olivat Ismo Kamesakin kymmenen vuotta kestäneen huippu-urheilu-uran vahva alkusysäys.
EM-painit täpötäydessä Oulu-hallissa vuonna 1989 olivat Ismo Kamesakin kymmenen vuotta kestäneen huippu-urheilu-uran vahva alkusysäys.

Paini ja muut kamppailulajit ovat siitä hienoja urheilumuotoja, että vaikka suoritukset ottelussa voivat näyttää brutaaleilta, loppuvihellyksen jälkeen urheilijat ovat yhtä hyvähenkistä perhettä. Huumorintaju ja sanavalmius liitetään moneen painijaan.

– Pertti Ukkola on runomiehiä. Hänellä oli maajoukkueleireillä aamuisin tapana herätessään venytellä ja todeta, että olo on kuin olympiavoittajalla, mitenkäs sinulla? Kamesaki kertoo nauraen Montrealin vuoden 1976 sankarista, joka on myös maailman- ja euroopanmestari.

Ossi Kamesaki

Ismo Kamesakin ja Kalevi Pahkalan yhteistyö alkoi 1980-luvun alussa Voikkaan seuratalon painikämpältä.
Ismo Kamesakin ja Kalevi Pahkalan yhteistyö alkoi 1980-luvun alussa Voikkaan seuratalon painikämpältä.

Henkilökohtainen valmentaja Kalevi Pahkala eläytyi harjoitteluun ja otteluihin täydellä sydämellä ja sielulla.

Oulussa 1989 EM-finaalipaikan varmistuttua Pahkala hyppäsi mainosaidan yli molskille ja heitti suojattinsa takavyöstä selälleen pelkästä riemusta. Kamesaki ei ollut yllätyksestä moksiskaan, mutta Pahkala itse muljautti nilkkansa.

– Kalesta ulospäin huokunut innostus tarttui.

Pahkala sanoo pumpanneensa rohkeutta ujohkoon Kamesakiin, jonka alkuaikojen ottelujännitys karisi lattialle Pahkalan olemuksen ansiosta.

– Meillä oli todella hyvä valmentaja-urheilija-suhde. Ismo kävi meillä paljon kylässä ja sai mennä ihan rauhassa jääkaapilleni. Ismo oli melkein kuin oma poika, Kalevi Pahkala kertoo.

Ossi Kamesaki

Henkilökohtainen valmentaja Kalevi Pahkala eläytyi harjoitteluun ja otteluihin täydellä sydämellä ja sielulla. Oulussa 1989 EM-finaalipaikan varmistuttua Pahkala hyppäsi mainosaidan yli molskille ja heitti suojattinsa takavyöstä selälleen pelkästä riemusta. Kamesaki ei ollut yllätyksestä moksiskaan, mutta Pahkala itse muljautti nilkkansa.
Henkilökohtainen valmentaja Kalevi Pahkala eläytyi harjoitteluun ja otteluihin täydellä sydämellä ja sielulla. Oulussa 1989 EM-finaalipaikan varmistuttua Pahkala hyppäsi mainosaidan yli molskille ja heitti suojattinsa takavyöstä selälleen pelkästä riemusta. Kamesaki ei ollut yllätyksestä moksiskaan, mutta Pahkala itse muljautti nilkkansa.

Kamesakin mukaan painin ja painijoiden arvostus oli 1980- ja 90-luvuilla aivan eri korkeuksissa kuin 2020. Menestys luonnollisesti vaikutti asiaan.

– Nyt lisenssimäärät ovat nousussa. Tulos ei näy heti, mutta suunta on ylöspäin ja kentällä hyvä henki. Tokion olympialaisten siirtyminen vuodella oli Suomen painin kannalta hyvä asia. Nuoret ja kehittyvät urheilijat saavat lisäaikaa.

Kamesaki ei kuulu siihen surullisenkuuluisaan joukkoon, jolla on ollut vaikeuksia siirtyä tavalliseen elämään urheilijan elämän jälkeen.

Barcelonan olympialaisista 1992 hän lensi suoraan Kuopion pelastusopistolle. Palomiehen viran Kymenlaakson pelastuslaitokselta hän sai 2010. Sitä ennen hän työskenteli Kympessä sijaisena vuodesta 2006 ja aiemmin Voikkaan tehdaspalokunnassa.

Keijo Kähkönen

Painissa ja palokunnassa vaaditaan kummassakin raudanlujaa fyysistä kuntoa. Ismo Kamesakilla sitä on aina ollut.
Painissa ja palokunnassa vaaditaan kummassakin raudanlujaa fyysistä kuntoa. Ismo Kamesakilla sitä on aina ollut.

Läpimurto kotikisoissa 1986

Ismo Kamesakin henkilökohtaiseksi valmentajaksi vuonna 1984 ryhtynyt Kalevi Pahkala muistaa kaksikon läpimurron.

Se tapahtui kotikulmilla Kuusankosken urheilutalossa vuonna 1986. Voikkaan Urheilu-Veikot järjesti poikien SM-kisat, ja Kamesaki paini toisen Voikkaan Viestin sarjavoitoista. Toinen mestari oli Rauno Valve.

Pahkalan mukaan VoVissa väänsi tuohon aikaan Kamesakin lisäksi kymmenkunta muuta lahjakasta junioripainijaa. Harrastajamäärät olivat aivan toista kuin nyt. Pahkalan valmennettavista 12 poikaa saavutti SM-mitalin.

Täpötäydessä Oulu-hallissa toukokuussa 1989 Kamesaki nosti tunnelman kattoon EM-finaalipaikallaan. Loppuottelussakin tunnelma oli korkealla.

Paikalla ollut Kouvolan Sanomien urheilutoimittaja Markku Lintula kirjoitti, että kisojen muhkein tuomariskandaali sai Oulu-hallin räjähdyspisteeseen. Tuomariston ratkaisussa oli vahvasti astian makua. Senad Rizvanovic oli ainoa jugoslavialainen loppuottelija. Sattumalta kansainvälisen painiliiton FILAn puheenjohtaja Milan Ercegan on myös jugoslaavi.

Kouvolan Sanomien arkisto

Kouvolan Sanomien Markku Lintula ei säästellyt EM-painiraportissaan.
Kouvolan Sanomien Markku Lintula ei säästellyt EM-painiraportissaan.

– Se oli kabineteissa sovittu sopumatsi. Ismolle annettiin kolme varoitusta, joista seurasi ulosajo. Varoitukset tulivat puskemisesta ja sormista kääntämisistä, vaikka videolta katsottuna sellaiset temput eivät olleet lähelläkään, Pahkala sanoo nyt 31 vuotta myöhemmin.

Yleisö buuasi ja jyskytti katsomorakenteita. Palkintoseremoniat siirtyivät protestoinnin takia puoli tuntia.

– Jossain kuumemmassa maassa porukka olisi tullut matolle. Päävalmentaja pyysi Ismoa tarttumaan mikrofoniin ja rauhoittelemaan yleisöä, mutta eihän Ismo sellaista mennyt sanomaan. Harmitti ja oli allapäin, kun kultamitali oli tarjolla. Matsi oli tarkkaa pystypainia, jossa Ismokaan ei päässyt kunnon liikkeitä tekemään.

Kouvolan Sanomien arkisto

Kouvolan Sanomien legendaarinen pilapiirtäjä Poonah eli Jorma Muurinen vaikuttui monen muun kymenlaaksolaisen tapaan Ismo Kamesakin EM-hopeasta vuonna 1989.
Kouvolan Sanomien legendaarinen pilapiirtäjä Poonah eli Jorma Muurinen vaikuttui monen muun kymenlaaksolaisen tapaan Ismo Kamesakin EM-hopeasta vuonna 1989.

Kamesaki teki jo varhaisessa vaiheessa juniorina vaikutuksen Pahkalaan.

Tahdonvoima, ahkeruus, tunnollisuus ja määrätietoisuus näkyivät kaikessa harjoittelussa.

Pahkala toi harjoitteluun uutena elementtinä juoksulenkit. Kaksikko hölkkäili säännöllisesti Sompasen ympäri. Kympin lenkit olivat omiaan nostamaan Kamesakin yleiskuntoa.

Toisinaan oheisharjoituksiin ja kuntopiiriin liittyi mukaan Kuusankosken Kisaa edustanut MM- ja EM-tason nyrkkeilijä Vesa Koskinen.

– Ismo ei sipannut koskaan painiessa, Pahkala sanoo.

”Ismo Kilpikonnaniemi”

Ismo Kamesakin biologinen isä on kotoisin Japanista.

Sukunimi on suomeksi kilpikonnaniemi.

Kamesaki otti varsinaisen jättipotin vuonna 1987. Hän voitti 17-vuotiaana painin SM-kultaa alle 18-vuotiaiden, 21-vuotiaiden ja miesten sarjassa. Vuotta aiemmin hän napsi kuudesta jaossa olleesta mestaruudesta viisi (kreikkalais-roomalainen ja vapaa pojissa, junioreissa ja miehissä).

164-senttinen Kamesaki kilpaili viidessä painoluokassa (48, 52, 57, 58, 63).

Meriittilistalle kertyi viidet EM-kisat, neljät MM-kisat ja yhdet olympialaiset.

Viisi SM-kultaa kreikkalais-roomalaisessa painissa ja yksi kulta vapaapainissa. Yhteensä 15 SM-mitalia.

Urheilu-ura päättyi vuonna 1998 MM-kisoihin Ruotsin Gävlessä. Sieltä hän meni suoraan polvileikkaukseen Helsinkiin. Leikkauksen jälkeen Kamesaki teki lopettamispäätöksen.

Meni töihin Voikkaan paperitehtaalle 1989. Työn ohessa valmistui Kuopion pelastusopistosta 1994.

Luetuimmat