”Kouvolalaisessa jalkapalloilussa ovat harraste-, haaste- ja kilpajoukkueet menneet sekaisin” — yhden seuran malli ei ole yhteinen tahto

Jussi Lopperi

Pietarsaaressa valmennusuraansa luonut Jukka Karjalainen tuli MyPaan keväällä 2015.
Pietarsaaressa valmennusuraansa luonut Jukka Karjalainen tuli MyPaan keväällä 2015.

MyPan valmennuspäällikkö Jukka Karjalainen sanoo, että jalkapallon pelaajakehitys ei toimi Kouvolassa.

Karjalaisen mielestä Kouvolassa ei ole tällä hetkellä yhtään jalkapalloseuraa, joka voisi hyvällä syyllä kutsua itseään kilpailutoiminnan tekijäksi.

Karjalainen tuli kolme vuotta sitten Pietarsaaresta Kouvolaan. Silloin kuuden seuran yhteenliittymä Kouvolan Jalkapallo teki häneen suuren vaikutuksen.

— KJP:ssä ja kouvolalaisessa jalkapalloilussa on potentiaalia tehdä asioita paljon nykyistä paremmin. Minä tulen Pohjanmaalta, jossa olisivat puukot heiluneet, jos joku olisi ehdottanut kuuden seuran yhteishanketta. KJP on hieno juttu. Kyse on emoseuroista ja niiden sitoutumisesta.

Harraste-, haaste- ja kilpajoukkuekäsitteet ovat Karjalaisen mielestä menneet Kouvolassa sekaisin. KJP-toiminta alkaa 14-vuotiaissa. Sitä ennen Kajossa, Kumussa, MyPassa, Ponnessa, Purhassa, Susissa ja tuoreimpana myös Peltirummussa rakennetaan jalkapallon perustaidot.

— On valitettavan tuttu tilanne, että KJP:hen tulevasta massasta osa on harjoitellut viidesti viikossa ja osa kerran viikossa. Kaikilla ei ole samat mahdollisuudet. Emmekö me anna täkyjä? Emmekö me motivoi? Karjalainen ravistelee.

Huipulle tähtäävät futarit vähissä

KJP:n valmennuspäällikkö Henri Halonen tunnistaa asiat, joista Karjalainen jyrähtää. Halosen mukaan KJP:n pelaaja-aineksessa on hyviä, mukavia ja tunnollisesti harjoittelevia nuoria, joista huippu-urheiluun tähtää vain kourallinen.

KJP:n heikkous on myös päätoimisten vähyys. Koordinaattori Jari Kujala on päätoiminen, mutta Halonen ja vastuuvalmentajat toimivat oman työnsä ohessa.

— Toiminta on harvoissa käsissä. Seurat huokaisevat helpotuksesta, kun KJP hoitaa niin sanotut vaikeat vuodet. KJP nähdään erillisenä kokonaisuutena eikä osana seuran toimintaa, Halonen sanoo.

Seurat huokaisevat helpotuksesta, kun KJP hoitaa niin sanotut vaikeat vuodet.

Halosen mukaan kouvolalainen jalkapalloilu on isojen kysymysten äärellä. Miten nostetaan pelaajien tasoa ennen KJP-yhteisjoukkueita? Miksi pelaajat eivät kehity pääsarjoihin?

Kotimaisessa Jalkapalloliigassa yli 30 ottelua pelanneista kouvolalaisista seitsemän on syntynyt 1970-luvulla, kahdeksan 1980-luvulla ja vain yksi 1990-luvulla. Tuo yksi on jo A-maajoukkueessa läpilyöntiä tekevä MyPan kasvatti Pyry Soiri.

— Täällä on paljon nostalgiaa, hienoa historiaa ja perinteitä. Tehtaiden alasajo aiheutti taloudessa haasteita, ja niiden myötä MyPan liigatarina tuli päätökseen ja FC Kuusankoski luovutti Kakkosessa sarjapaikan Susille. Loistokas historia johti surulliseen loppuun. Uutta on rakennettu pienillä resursseilla, Halonen luettelee.

Suurta muutosta halutaan, mutta yhtä suurta seuraa ei

Kouvolassa on lähes 1700 jalkapalloilijaa, joista juniorien osuus on noin 1300. Suuri harrastajamäärä on eittämättä vahvuus.

Myös harjoitusolosuhteet ovat Halosen mukaan kunnossa: Sami Hyypiä -areena, kolme kumirouhekenttää, nurmikentät ja Saviniemen stadion.

Halonen ja Karjalainen esittivät näkemyksensä viime torstaina Kouvola-talossa, jossa kokoontui keskustelemaan lajin nykytilasta ja tulevaisuudesta yli 30 alueen jalkapalloihmistä.

Kouvola-taloon kokoontuneet jalkapalloihmiset ovat käsiäänestyksen perusteella yhtä mieltä siitä, että suurta muutosta tarvitaan. Sekin kävi selväksi, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä töitä yhdessä. Siirtyminen yhteen seuraan ei kuitenkaan ole yhteinen tahto.

Yhden seuran mallin kannattajat muistuttavat siitä, että nykyiset toimijat eivät katoaisi mihinkään, koska tavoitteena on voimien yhdistäminen. Hallinnon yhdistäminen ja töiden jakaminen vapauttaisi toimijoita sinne, mistä niitä nyt puuttuu.

Kouvolassa on tehty kuntalaisaloite kolmannen tekonurmihallin rakentamisesta palvelemaan monipuolisesti eri lajeja. Keskustelussa nostettiin esiin, että yli tuhannen jäsenen jalkapalloseura voisi itse rakennuttaa hallin.

Kouvolan Jalkapallo perustettiin vuonna 2011 tarpeeseen, kun pelaajamäärä ei enää riittänyt ylläpitämään useita C-juniorijoukkueita. Yksi syy pelaajakehityksen pysähdykseen oli riitaisa tilanne, jossa seurat yrittivät pitää kiinni omista pelaajistaan. Riitoja selviteltiin KJP:n pystyttämisen jälkeen monissa kokouksissa. Huutamisen ja pöydän putsaamisen jälkeen toiminta saatiin käyntiin.

Suomen Palloliiton kehityspäällikkö Taneli Haara huomauttaa, että vain harva seurayhteistyöhanke on kestänyt näin pitkään elossa.

— KJP:n on oltava pelaajia varten eikä seuroja varten, liigapelaajasta juniorivalmentajaksi siirtynyt Tuomas Aho kiteyttää.