Kommentti: Nyt ei puhuta tammikuussa 44 vuotta täyttävästä pesäpalloilijasta — Nyt puhutaan tammikuussa 44 vuotta täyttävästä Toni Kohosesta

AOP/Juha Tamminen

22 Itä-Länttä pelannut 10-kertainen mestari Toni Kohonen on ykkösenä monessa tilastossa: pesispörssipisteet, ottelut, kärkilyönnit...
22 Itä-Länttä pelannut 10-kertainen mestari Toni Kohonen on ykkösenä monessa tilastossa: pesispörssipisteet, ottelut, kärkilyönnit...

Myöhään keskiviikkoiltana Kouvolan Sanomien verkkosivuille lävähti urheilukansaa ihan valtakunnallisesti hetkauttanut uutinen.

Superpesiksen pronssimitalisti Kouvolan Pallonlyöjät neuvottelee Toni Kohosen siirtymisestä takaisin Koplaan, jossa kaikkien aikojen pesäpalloilija saavutti kaksi hopeaa pelatessaan vuosina 2007—2010.

Huhumylly Kohosen paluusta Kainuusta Kymenlaaksoon alkoi pyöriä, kun 13-kertainen Vuoden lukkari vieraili faniryhmä Mustakeltaisten pikkujouluissa Kouvolassa viime lauantaina.

Pesäpallon suurmiehen kerrottiin tuoneen tilaisuuteen Koplan seurahistorian ensimmäisen kärkilyöntitilaston voittajan Antti Hartikaisen terveiset.

Joensuuhun siirtynyt Hartikainen pelasi viime kauden Kouvolassa, kun taas Kohonen edusti Oulun Lippoa Ykköspesiksessä.

Kaksikko harjoitteli talvikauden tiiviisti yhdessä Vuokatissa.

Kun Hartikainen teki sopimuksen Koplan kanssa lokakuussa 2018, hän matkusti täältä kotiin Kohosen repsikassa.

Yksiselitteinen tavoite on Superpesiksen mestaruus

Kohosen ja KPL:n neuvotteluyhteys on herättänyt pesäpallon seuraajissa ristiriitaisia tuntemuksia.

Ne, jotka ovat joko äimänkäkenä tai kihisevät kiukusta, eivät voi ymmärtää, miksi Kopla haluaa raahata ikälopun ja lukkarina kohti auringonlaskua ratsastavan Kiteen kasvatin Kouvolaan yhden kauden takia.

Samaan aikaan seuran juniorit kyttäävät pelipaikkaa ja jäävät pelaamaan muita sarjoja.

Pitää muistaa, että ensi kausi on jo viides peräkkäinen, jolla KPL:n yksiselitteinen tavoite on Superpesiksen mestaruus.

Se mestaruus on tullut tänne viimeksi vuonna 1976, eli sattumoisin Kohosen syntymävuonna.

Kun joukkue tavoittelee mestaruutta, sille ei välttämättä ole oikea aika asettaa lupaavaa omaa B-junioria kasvamaan kolmosvahdiksi.

Kun joukkue tavoittelee mestaruutta, sille ei välttämättä ole oikea aika asettaa lupaavaa omaa B-junioria kasvamaan kolmosvahdiksi.

Toimintaa viety terveelle pohjalle

Asian kääntöpuoli on se, mitä kaikkea mestaruuden voittamisen eteen on järkevää tehdä.

KPL oli taloudellisesti aika lailla kuralla, kun se hävisi finaaleissa peräkkäisinä vuosina 2009 ja 2010 Sotkamolle ja Vimpelille.

Sen jälkeen kouvolalainen pesäpalloilu on kuitenkin lähtenyt nousuun kaikilla osa-alueilla.

Toimintaa on saatu vietyä terveelle pohjalle.

Yksityinen rahoittaja oli kymmenen vuotta sitten suuressa roolissa, mutta viime vuosina Kopla ei ole enää sellaista tarvinnut.

Joukkue menestyy, katsomossa kuhisee yleisöä, kenttämyynti takoo sarjan parasta tulosta, junioritoiminta kasvaa ja juniorijoukkueet menestyvät valtakunnallisesti.

On helppo sanoa, että vaikka jompikumpi noista hopeista olisi kirkastunut kullaksi, KPL:n nykytilanne ei olisi yhtään parempi.

AOP/Juha Tamminen

KPL:n Janne Kivipelto arvostettiin vuoden parhaaksi lukkariksi 2018.
KPL:n Janne Kivipelto arvostettiin vuoden parhaaksi lukkariksi 2018.

”Omien junioripelaajien polku edustukseen saattaa koukata välillä Kouvolan ulkopuolelle”

KPL:n varapuheenjohtajana pelaaja-asioista vastaava Stefan Sburatura sanoi lokakuussa Kouvolan Sanomissa, että omien junioripelaajien polku Koplan edustukseen saattaa koukata välillä Kouvolan ulkopuolelle.

Tästä ovat esimerkkejä Iiro Nokkala, Ville Pesu ja Roope Koskelainen.

Sburatura tähdensi, ettei kouvolalaisseura ole unohtanut muualla pääsarjaa pelaavia omia kasvattejaan.

Heitä ovat esimerkiksi Jesse Eskelinen (KiPa), Jasperi Luoma (Manse PP), Valtteri Hämäläinen (KaMa) ja Kristian Malikine (Tahko).

KPL:n pelinjohtaja Iiro Haimi suunnittelee, että Kohonen ei tulisi lukkariksi, sillä Kouvolassa pelaa jo sen tontin timantti Janne Kivipelto.

Kohonen paikkaisi todennäköisesti Hartikaisen jättämän aukon polttolinjassa.

Kohosen uraa pitkään seuranneena en epäile hänen pallovarmuuttaan, vaikka KPL:ssä olisikin otettava kiinni lyöntejä heittojen sijasta.

Kuumaksi äityneessä Kohos-keskustelussa kannattaa ottaa huomioon eräs tärkeä seikka.

Nyt ei puhuta tammikuussa 44 vuotta täyttävästä pesäpalloilijasta.

Nyt puhutaan tammikuussa 44 vuotta täyttävästä Toni Kohosesta.

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien urheilutoimittaja.