Kouvolan Pallonlyöjien vikkeläkinttuiset Matti Saukko, Tommi Mäentausta ja Santeri Löppönen kuuluvat Superpesiksessä harvalukuiseen joukkoon — Etenijöiden on tehtävä runkosarjan aikana kovia fysiikkajaksoja pelien kustannuksella

Pelaajien nopeutuminen näkyy pesäpallossa eritoten siinä, että merkkaamattomilla lyönneillä otetaan entistä enemmän juoksuja.

Katja Juurikko

Matti Saukko on yksi KPL:n edustusjoukkueen nopsajalkaisimmista pelaajista. Tällä kaudella 19 ottelussa 33 juoksua tuoneen Saukon lennokkaat syöksyt ovat näyttäviä.
Matti Saukko on yksi KPL:n edustusjoukkueen nopsajalkaisimmista pelaajista. Tällä kaudella 19 ottelussa 33 juoksua tuoneen Saukon lennokkaat syöksyt ovat näyttäviä.

Pesäpallojoukkueen hyvää etenijää voi verrata muiden pallopelien taitavaan syöttelijään.

Vertaus ei ole ontuva siinäkään mielessä, kun punnitaan etenijöiden ja syöttelijöiden arvostusta yleisellä tasolla.

Lyöjät ja maalintekijät saavat aina suurimman huomion.

Kuudetta kauttaan Kouvolan Pallonlyöjissä esiintyvä Matti Saukko on yksi joukkueen nopsajalkaisimmista pelaajista.

Saukko, 28, painottaa pesäpallon muuttuneen entistä fyysisemmäksi lajiksi, jossa pelaajat ovat huomattavasti nopeampia kuin ennen.

Tämä näkyy Saukon mielestä parhaiten siinä, että merkkaamattomilla lyönneillä otetaan entistä enemmän juoksuja.

Näpyä ruutuun myös väärä pois -merkillä

Tavallinen katsoja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että hyvä etenijä avaa joukkuekaverin lyöntivalikoimaa merkittävästi.

— Nopealla etenijällä pystytään pelaamaan väärä pois -merkillä ja silti lyömään vaihtotilanteissa näpyjä. Kyllähän hitaammalla etenijällä on näppiä lyötäessä oltava aina lentolähtö päällä, Saukko vertailee.

Kun kolmospesällä on kärkenä vikkeläkinttuinen menijä, kotipesässä lyöjälle tarjoutuu eteen monia mahdollisuuksia.

— Ulkokentällä linja joutuu pelaamaan lähempänä, kun kotiin on tulossa nopea kaveri. Tällöin ulkokentän sijoittumisessa saumat aukeavat, luukut ovat herkemmät ja välissä on enemmän tilaa, Saukko luettelee.

Lukkarilla on pesäpallossa tunnetusti merkittävä rooli pyörittäessään ulkopeliä.

Lukkarin tekemisillä on entisestään enemmän merkitystä, kun hän pelaa sukkelasti pesävälillä menevää peluria vastaan.

— Vastustajista esimerkiksi Vimpelin Mikko Kanala ja Siilinjärven Simo Vainikainen kulkevat lujaa. Jos lukkarilta tulee puolikorkea syöttö ja lyöjä lyö laadukkaan pienen tai pussarin, on siinä kova tekeminen polttamisessa.

Katja Juurikko

Saukko on pelannut tällä kaudella 13 ottelua etenijäjokerina ja kuusi matsia ulkopeliyhdeksikössä.

”Todellisia pikakiitureita on joukkuetta kohden vain muutama”

Saukko, Tommi Mäentausta ja Santeri Löppönen ovat KPL:ssä ainoat etenijät, jotka lähtevät tappikumuraa lyövien kotiuttajien sivalluksilla suoraan pesästä.

He pystyvät siihen nopeutensa ansiosta.

Yleensä tappikumuraa — lähimmän ulkopelaajan ylittävää välilyöntiä — varten etenijä ottaa syötön aikana kolmospesästä muutaman metrin irti.

Saukon mututuntumalla pesästä starttaavia on koko Superpesiksessä ehkä vain kymmenkunta, korkeintaan viisitoista.

— Todellisia pikakiitureita on joukkuetta kohden vain muutama. Joissakin joukkueissa sellaisia ei ole yhtään. Siinä on vielä eroa, onko nopea etenijä vai huippuetenijä. Sanoisin, että se ero on muutaman kymmenyksen, 30 metrin testeissä ennätyksekseen 3,60 kellottanut Saukko sanoo.

Siinä on vielä eroa, onko nopea etenijä vai huippuetenijä. — Matti Saukko

Saukon mukaan huippuetenijässä yhdistyvät nopeus, kestävyys ja etenemistaito.

Pelkkä huippunopeus tai yhden pesävälin kiitäminen eivät riitä.

— Etenemistaito on pääasia. Jos lähdössä voittaa puolitoista metriä tai kakkoselta joskus vielä enemmän, ei sitä enää huippunopeudella kiinni juosta.

Kakkospelinjohtaja Saku Kapasen ohjauksessa Saukko muutti tälle kaudelle kärkkylähtöään enemmän vauhtilähdöksi.

Kapanen tunnettiin pelaajana yhtenä parhaista etenijöistä.

Katja Juurikko

Alajärvellä pesäpallon perusoppinsa saaneella Saukolla on meneillään jo kuudes kausi KPL:ssä.

Kärki juoksee ottelussa yli 10 kilometriä

Pesäpallossa juoksu koostuu 30—36 metrin täysistä kiihdytyksistä, pienistä muutaman metrin paikanvaihdoksista ja siirtymisistä.

Erilaisten anturimittausten perusteella on laskettu, että pesiksessä kärkipaikan pelaajalle tulee ottelussa keskimäärin 10,5 juoksukilometriä.

Muilla pelipaikoilla matka on noin seitsemän kilometriä.

Alajärven Ankkurien kasvatti Saukko siirtyi Kouvolaan syksyllä 2013.

Harjoittelua rakastavalle Saukolle KPL:n fysiikkatreenit ovat olleet mieluisia.

Hän kokee kehittyneensä eniten nopeuskestävyydessä.

— Nopeuskestävyystestissä kellotin kaikki yhdeksän täyttä vetoa kymmenyksen sisään. Peruskunto on kaiken a ja o. Talvella luodaan pohja, mutta voimaharjoittelua ei voi kesälläkään unohtaa.

Tapio Ahlroth

Matti Saukko on ammatiltaan luokanopettaja. Työpaikkana on Korian koulu, jonka rehtori Sinikka Kytömäki on tuttu kävijä Kouvolan pesäpallostadionilla.

Saukko sanoo tekevänsä runkosarjan aikana kovia fysiikkajaksoja pelien kustannuksella ollakseen syksyn pudotuspeleissä parhaassa iskussa.

Tiiviin sarjakauden aikana kolmen ottelun härkäviikot ovat tuttua kauraa Superpesiksessä.

Etenijät ovat kovalla kuormituksella, ja pitkiltä vieraspelimatkoilta kotiudutaan usein vasta aamuyöllä.

— Pitkän harjoituskauden aikana valmistaudutaan tähänkin. Kyllä sitä välillä itsekin miettii, että miten jaksaa juosta. Tuleehan niitä yksittäisiä pelejä, joissa jalka ei kulje.

Saukon 33 tuodulla 11 eri lyöjää

Matti Saukko on tuonut tällä kaudella 19 ottelussa 33 juoksua.

Juoksuilla on ollut peräti 11 eri lyöjää: Matti Latvala (7), Juho Hacklin (6), Toni Laakso (5), Sasu Toikka (4), Janne Kivipelto (3), Antti Tuhkanen (2), Antti Hartikainen (1), Iiro Nokkala (1), Jere Paananen (1) ja Santeri Löppönen (1). Yksi juoksu harhaheitolla ja yksi Saukon lyömällä kunnarilla.

KPL—Kiteen Pallo, Superpesistä tänään sunnuntaina kello 17 Kouvolan pesäpallostadionilla.