"Kolme viikkoa olympiakylässä on aikamoinen ihmiskoe", sanoo Pyeongchangin kouvolalaisedustaja Roope Tonteri ja hakee hyvää fiilistä big airin karsintaan

Kouvolalaislaskija veikkaa, että keskiviikon big air -karsinnasta tulee tasokkaampi kuin lauantain finaalista.

FAZRY ISMAIL

Roope Tonteri toivoo big air -kisaan aurinkoisat säätä. Kuva on Korean olympialaisten slopestylen karsinnasta.
Roope Tonteri toivoo big air -kisaan aurinkoisat säätä. Kuva on Korean olympialaisten slopestylen karsinnasta.

Roope Tonterin olympiareissu on big air -kilpailua vaille valmis. Lumilautailun slopestylen finaalista niukasti karsiutunut Tonteri hakee keskiviikkoiseen big airin karsintaan ennen kaikkea hyvää fiilistä.

— Mitäs tänne. Oli ihan kiva kun pääsi kahdeksi päiväksi lumilautailemaan pitkästä aikaa, kertoo Tonteri kuulumiset Etelä-Korean Pyeongchangista.

Big airin karsinta alkaa varhain keskiviikkoaamuna Suomen aikaa.

Slopestyle- ja big air -kilpailujen välillä on olympiaohjelmassa 1,5 viikon tauko. Big airin harjoitukset alkoivat perjantaina, joten laskutaukoa kertyi lähes viikon verran.

— Onneksi oli muita lumilautalajeja, joita pystyi seuraamaan.

Tonteri on kulutellut aikaa myös sponsorinsa loungessa pelaillen ja keilaten.

— Muuten sitä herää aamulla, käy syömässä ja seurailee muita lajeja. Tänään katsottiin aamulla vähän freestyle-suksislopea, ja illalla on vielä lätkää.

Monta välipäivää

Välipäivät tuntuvat laskemisessa, Tonteri kertoo.

— Sanotaan näin, että en ole ihan tyytyväinen omaan laskemiseen. On tuntunut vähän oudolta. Välipäiviä oli niin monta, että tuntuu melkein tuntuman hakemiselta. Olen saanut tehtyä temppuja, mutta ehkä sellaista parasta päivää ei ole ollut. Toivottavasti se on tulossa ja osuu itse kisaan, sehän olisi erittäin hyvä.

Lumilautailussa hyvät ja huonot päivät menevät usein sykleissä, Tonteri sanoo.

— Jospa sattuisi rento ja energinen päivä kun on kisa. Se maistuisi.

Tonterille maistuisi myös se, että big air -kisat käytäisiin illalla. Nyt karsinnat on aikataulutettu aamupäivään paikallista aikaa.

— Toivottavasti paistaisi aurinko, jottei olisi ihan flätti valo. Jos on pilvinen sää, kaikki on aika valkoista, ja on aina vähän vaikeampaa nähdä uria ja töyssyjä, joita lumessa on. Se vaikuttaa vähän laskemiseen, mutta enemmän sää on fiilisjuttu. Onhan se paljon kivempi laskea lumilaudalla kun paistaa aurinko.

Paljon puhuttu tuuli on ehkä tyyntymään päin

Korean olympialaisissa on riittänyt muutenkin puhetta olosuhteista.

Ennen slopestyle-karsintaa Tonteri sanoi, että kova tuuli vaikeuttaa hyppäämistä, ja Enni Rukajärvi totesi naisten finaalin jälkeen, ettei koko kisaa olisi pitänyt turvallisuussyistä laskea ollenkaan.

Nyt tuuli tuntuisi olevan tyyntymään päin.

— Eilen treeneissä tuuli vähän pyöri ja aika moni tuli vähän kumpuun, itsekin. Kun treenejä oli puoli tuntia jäljellä, tuuli voimistui ja lopetin itsekin hyppäämisen sen takia. Tänään ainakin täällä kisakylässä on kuitenkin ollut ihan suhtkoht hyvä sää. Toivotaan, että kisapäivällekin sattuisi hyvä sää.

Itse kilpailusta tulee tasokas, Tonteri ennakoi.

— Jengi on laittanut aika kovia temppuja jo treeneissä. Pitää tulla hyvä onnistuminen, jotta pääsee finaaliin. Lähden sillä fiiliksellä, että kunhan pysyy oman hypyn pystyssä ja on siihen tyytyväinen, se on jo hyvä. Finaalipaikka toki maistuisi.

Karsinta voi olla jopa kovatasoisempi kuin finaali, kouvolalaislaskija arvelee. Jos tulee kaatumisia, finaalissa voi pärjätä tekemällä hyvin pari helpompaa temppua.

Slopestylessä paras lasku oli kisalasku

Slopestylen karsinnassa Tonteri jäi finaalipaikasta niukkaakin niukemmin, alle yhden pisteen erolla ruotsalaiseen Niklas Matssoniin.

— Olen tosi tyytyväinen omaan laskuun. Se oli helposti paras lasku, mitä sain neljän päivän aikana tehtyä. Pienestä se jäi kiinni, mutta sain siitä runista tosi hyvät pisteet. Ei voi valittaa, että sain liian vähän pisteitä — ehkä sain vähän liikaakin, Tonteri sanoo.

Illalla kun lukee vähän Mielensäpahoittajaa, niin on rento meininki aamulla lähteä treeneihin.

Totta kai harmittaa hävitä ruotsalaiselle, hän jatkaa ja naurahtaa.

— Mutta ei se muuten kaivelemaan jäänyt. Kun treenit olivat tuulen kanssa mitä olivat, oli hyvä, että sieltä selvittiin ehjänä. Sitä paitsi televisiossa kaatuminen on aina vähän noloa. Sain hyvän fiiliksen siitä, että pysyin pystyssä, ja oli hauska päivä lumilautailla.

“Kolme viikkoa olympiakylässä on aikamoinen ihmiskoe”

Tonterin olympialaiset vuosimallia 2018 on käyty viimeistään tulevana lauantaina, jolloin lasketaan big airin finaali. Siksi ajatukset liikkuvat välillä jo tulevissa kuvioissa.

— Pitää alkaa jo suunnittelemaan seuraavaa reissua. Maaliskuun 4. päivänä on lähtö jenkkeihin. Pitäisi lakaa varmaan katselemaan lentolippuja.

Ennen seuraavaa laskureissua Tonterilla on kuitenkin edessä akkujen latausta kotimaisemissa.

— On yksi rakennus- ja kuvausprojekti, jonka parissa faija on alkanut jo vähän hommailla. Pikku tauko tulee hyvään väliin. Kolme viikkoa täällä olympiakylässä on aikamoinen ihmiskoe.

Yleensä laskureissut menevät niin, että matkustetaan kisapaikalle, harjoitellaan, kisataan ja vaihdetaan paikkaa. Samassa paikassa vierähtää viikko, ei kolmea viikkoa.

— Toki leireillä ollaan kauemmin, mutta siellä pääsee laskemaan hyviä mestoja. Täällä laskettiin treenit ja kisat ja odoteltiin melkein viikko ilman, että pääsi laskemaan ollenkaan. Ehkä hienoinen koti-ikävä alkaa olla.

Sikäli tuleva big air ei ole kaikista helpoin kisa, Tonteri sanoo. Odottelu on hieman syönyt fiilistä.

Resepti hyvän fiiliksen hakuun on onneksi selvä.

— Illalla kun lukee vähän Mielensäpahoittajaa, niin on rento meininki aamulla lähteä treeneihin. Kun yrittää treenit laskea niin, että pysyisi suhtkoht pystyssä koko ajan, ettei tulisi epäonnistumisen fiiliksiä, niin on kisassa itsevarma olo.