Pesäpalloliitto: Kolikonheitto korvaa perinteisen hutunkeiton alkavalla kaudella – Kunniajuoksun tekijää onnitellaan kolmospesän sijaan kotipesästä

Jami Ivanoff / All Over Press

Joensuun Mailan kapteeni Tuomas Jussila ja KPL:n kippari Anssi Lammila olivat hutunkeitossa Superpesiksen finaalissa 2018.
Joensuun Mailan kapteeni Tuomas Jussila ja KPL:n kippari Anssi Lammila olivat hutunkeitossa Superpesiksen finaalissa 2018.

Kansallispelimme liki 100-vuotisen historian ajan pesäpallo-ottelu on aloitettu hutunkeitolla. Viimeisenä pitävän otteen mailasta saanut kapteeni on saanut valita joukkueensa aloituksen sisä- tai ulkovuorolla.

Korona-aika tuo kuitenkin käytäntöön muutoksen, sillä alkavalla kaudella perinteinen ”teikkaus” suoritetaan kolikonheitolla.

Vierasjoukkueen kapteeni saa kunnian arvata, kumpi puoli pelituomarin ilmaan heittämästä kolikosta jää ylemmäksi.

– Vierasjoukkue valitsee kolikon puolen (kruuna/klaava), kotijoukkuetta edustaa vastakkainen puoli. Valinnan voittanut joukkue valitsee sisä- tai ulkovuoron, Pesäpalloliitto ohjeistaa.

Poikkeusaikana on tarkistettu muitakin ottelunaikaisia käytäntöjä. Seremoniallisia avausheittoja ei nähdä, eikä palloa käytetä tuomarilla väliinjätön yhteydessä. Kunniajuoksun tekijää onnitellaan kolmospesän sijaan etäämmältä, kotipesästä ja erityistä huomiota kiinnitetään laajempaan syöttötuomarin alueeseen.

Pesäpalloliitto julkaisi kattavat ohjeistukset seuroille ottelutapahtumia, vastuullisuutta niiden aikana ja tartuntaepäilyjä koskien. Toimintaohjeissa on huomioitu niin itse ottelut, niihin valmistautuminen, matkat kuin aika niiden välillä.