Pesäpallofinaalin jälkeen koronadiagnoosin saaneella oli lippu D-katsomoon, mutta hän istui B-katsomossa – Katsojalla oli Koronavilkku käytössä

Jussi Lopperi

KPL:n ja Sotkamon ottelussa ollut koronavirustartunnan saanut katsoja istui B-katsomossa, vaikka hänellä oli lippu D-katsomoon.
KPL:n ja Sotkamon ottelussa ollut koronavirustartunnan saanut katsoja istui B-katsomossa, vaikka hänellä oli lippu D-katsomoon.

Viime sunnuntain KPL–Sotkamo-ottelussa olleella koronavirustartunnan saaneella katsojalla on käytössään Koronavilkku-sovellus. Puhelinsovellus varoittaa sen asentaneita, jos he ovat altistuneet koronavirukselle pesäpallostadionilla.

Loppuottelua seuraamassa olleella katsojalla varmistui koronavirustartunta tiistaina. Hän seurasi peliä Kouvolan pesäpallostadionin B-katsomossa.

– Siellä oli henkilö, joka sai oireita myöhemmin samana päivänä. Hänellä oli lippu D-katsomoon, mutta hän oli B-katsomossa, Kymsoten infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo.

Kyseinen katsoja liikkui pelin aikana myös kioskialueella.

Koronavilkkusovellus laskee altistumiselle todennäköisyyden, joka riippuu sovelluksen verkkosivuston mukaan kolmesta asiasta: miten kauan oltiin lähellä toista ihmistä, miten lähellä toista ihmistä oltiin sekä arviosta tartunnan saaneen henkilön tartuttavuudesta.

Todennäköisyyden laskenta tapahtuu matemaattisen mallin mukaan. Mallissa pyritään siihen, että ilmoitus mahdollisesta altistumisesta tulee tilanteessa, joka vastaa noin 2 metrin etäisyydellä oleskelua noin 15 minuutin ajan. Etäisyydet ja aikamäärät kuitenkin vaihtelevat.

Altistuneiden määrästä ei tietoa

Kymsotella ei ole arvioita altistuneiden määrästä. Kymsoten ohje on hakeutua koronatestiin, jos pieniäkin oireita ilmenee. Oireettomana testiin tai vapaaehtoiseen karanteeniin Kymsote ei neuvo hakeutumaan.

– Oireettomia emme testaa, emmekä pystyisikään testaamaan. Jos olisi ollut määrätyt paikat ja ihmiset eivät voisi siirtyä katsomosta toiseen, olisi helpompi rajata altistuneiden joukkoa ja antaa heille neuvoja.

Ottelussa oli hieman alle 2 600 katsojaa.

Vastaava urheilutapahtumassa altistuminen tapahtui Kouvolassa elokuun lopulla, kun jalkapallon junioriturnaukseen osallistuneella pelaajalla todettiin myöhemmin koronavirustartunta.

– Kehotimme siellä olleita hakeutumaan herkästi testeihin, mutta silloin ei ilmaantunut tartuntoja.

Kaupunkikohtaisille rajoituksille ei tarvetta

Aluehallintovirasto on ohjeistanut, että koronan leviämisen estämiseksi yksittäisissä kaupungeissa voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön omia rajoituksia tapahtumien järjestämisessä.

Kouvolassa ei ole tällaiseen tällä hetkellä tarvetta, kaupungin turvallisuuspäällikko Johanna Franzén sanoo.

– Jos todetaan Mikkelin tapaisia tartunnan leviämisiä, tietyt tapahtumat voidaan perua. Päätöksen rajoitusten käyttöönotosta tekee tartuntatautiviranomainen eli Kymsote. Kouvolassa useampia koronatartuntoja ei ole ollut kuin KooKoossa.

Henkilökohtaisesti Franzén on sitä mieltä, että Avin ohjeiden pitäisi olla nykyistä tarkemmat.

– Avin määräykset, joita tapahtumajärjestäjän tulee noudattaa, ovat ylimalkaisia. Järjestäjien on hankala tulkita niitä. Ohje antaa hyvin laajasti mahdollisuuden tulkita, mitä pitää tehdä ja mitä paikan päällä ei pidä tapahtua.

Kouvolan kaupunki on perunut omat tapahtumansa koko syksyn ajalta.

Ketään ei voi estää lähtemästä

Superpesiksen kolmas ja ratkaiseva loppuottelu pelataan lauantaina Sotkamossa. Kouvolasta on lähdössä otteluun kannattajia kahdella linja-autolla. Faniryhmä MustaKeltaiset on ilmoittanut seuraavansa tilannetta ja miettivänsä reissuun lähtöä lähipäivien aikana.

Pietikäinen sanoo, ettei Kymsote voi estää ketään lähtemästä. Hän kertoo olleensa yhteydessä Kainuun terveysviranomaisten kanssa tartuntatilanteisiin liittyen.

– Paikalliset järjestäjät miettivät varmasti, miten he junailevat turvajärjestelyt.

Juttua päivitetty 23.9. kello 14.04: Lisätty Johanna Franzénin kommentit ja 24.9. kello 10.35: lisätiedot Koronavilkun toiminnasta.