Kouvolan areenat: Kouvojen ikonille Jukka Toijalalle ”Manskari” on ollut vuosien saatossa kuin toinen koti – ”Remontin aika oli jo vuosikymmen sitten”

Viron koripallomaajoukkueen päävalmentajana nykyisin toimiva Toijala palaa mieluisissa muistoissa kevään 1995 tapahtumiin Mansikka-aholla.

Lumikki Haaja

Jukka Toijala pääsi leikkaamaan korisukan Mansikka-ahon urheiluhallissa 12. huhtikuuta 2004 Suomen mestaruuden kunniaksi. Toijalaa kannattelevat Juho Kailio ja Jarno Nissinen.
Jukka Toijala pääsi leikkaamaan korisukan Mansikka-ahon urheiluhallissa 12. huhtikuuta 2004 Suomen mestaruuden kunniaksi. Toijalaa kannattelevat Juho Kailio ja Jarno Nissinen.

Jos ei Kouvoissa kolmea koripallon Suomen mestaruutta juhlinut Jukka Toijala esittelyjä kaipaa, sitä ei tee myöskään legendaarinen ”Manskari” eli Mansikka-ahon urheiluhalli.

Mansikka-ahon hallin on suunnitellut kaupungin arkkitehtiosaston Olavi Soukka vuonna 1971. Halli on tullut vuosien saatossa tutuksi muun muassa Korisliigassa pelaavan Kouvojen kotiluolana siinä missä kansainvälisen Herman Kare -painiturnauksen areenana.

– Manskari on minulle kuin toinen koti. Olen viettänyt siellä käytännössä suuren osan ajastani lapsena ja nuorena. Myöhemmin siitä tuli työpaikka sekä pelaajana että valmentajana.

– Tosin työpaikkana en sitä kokenut, vaan enemmänkin olohuoneena. Jos ei ollut omia harjoituksia, tuli usein seurattua toisten treenejä ja vietettyä siellä muutenkin aikaa, Toijala kertoo.

Mansikka-ahon halli tuli Toijalalle tutuksi jo varhain, kun nuori koripalloilijan alku halusi kehittää itseään pelaajana.

– Kiertelin aika paljon Kouvolan saleja ja etsin vapaita sivukoreja. Manskarille pääsin, kun vahtimestarit tulivat tutuiksi.

Moises Garibay

Koripallon pääsarjajoukkueet Kouvot ja Kouvottaret sekä salibandyn Suomisarjaan noussut Sudet pitävät Mansikka-ahoa kotiluolanaan.
Koripallon pääsarjajoukkueet Kouvot ja Kouvottaret sekä salibandyn Suomisarjaan noussut Sudet pitävät Mansikka-ahoa kotiluolanaan.

Hallia ehostettu runsaasti

Mansikka-ahoa on ehostettu vuosien varrella runsaasti. Viron koripallomaajoukkueen päävalmentajana toimivan Toijalan mielestä kaikki keinot nykyisten seinien sisällä on otettu jo pian käyttöön.

– Korisliigan kehityksen suurimpia esteitä ovat olosuhteet, jotka eivät vastaa nykyaikaisen viihdebisneksen, johon Korisliigakin kuuluu, standardeja. Halliin tarvitaan kipeästi lisää katsomotilaa ja palveluita niin tavallisille lipunmaksajille kuin yritysasiakkaille, Toijala painottaa.

– Manskarin remontin ja uudistuksen aika on ollut jo reilu vuosikymmen sitten. Nyt alkaa olla viimeisiä hetkiä tehdä se, jotta huippukoripalloa voidaan pelata Kouvolassa seuraavatkin vuosikymmenet, Toijala jyrähtää.

Manskari on minulle kuin toinen koti. — Jukka Toijala

Vuosien varrella hallin ongelmana on ollut katto, joka etenkin keväisin vuoti vettä parketille. Eikä vain yhdestä paikasta.

– Harjoituksia oli aika haastavaa pitää, kun kentällä oli arviolta toistakymmentä ämpäriä pahimmissa vuotokohdissa.

Moises Garibay

Kouvojen mestaruuksista sekä Jukka Toijalan, Mikko Sydänmaanlakan ja Risto Piiparin maineteoista kertovat viirit on vedetty Manskarin kattoon.
Kouvojen mestaruuksista sekä Jukka Toijalan, Mikko Sydänmaanlakan ja Risto Piiparin maineteoista kertovat viirit on vedetty Manskarin kattoon.

"Yksi hienoimmista paikoista pelata"

Jukka Toijala palaa mieluisissa muistoissa kevään 1995 tapahtumiin Mansikka-aholla. Kouvot voitti kyseisenä vuonna seurahistorian ensimmäisen Suomen mestaruuden.

– Se väkimäärä ja tunnelma, joka hallissa tuolloin oli, on piirtynyt ikuisesti muistoihin. Myös mestaruusjuhlat hallissa yhdessä kannattajien kanssa olivat hienoja tapahtumia.

Toijalan mukaan vastustajat pitävät Mansikka-ahoa hyvänä hallina.

– Se on yksi hienoimmista paikoista pelata. Hallissa on tiivis yhteys katsomoon, hyvä parketti ja hieno tunnelma.

– Vieraskopissa oli aikanaan tosi kylmä, mutta nykyisin tuokin ongelma tuntuu poistuneen tai sitten talvet ovat vain leudompia, Toijala lohkaisee.

Toijala palasi Manskarille ensimmäisen kerran vierasjoukkueen peliasussa kaudella 2000–2001, kun hän edusti Joensuun Katajaa.

– Ensimmäiset vierailut vastustajan riveissä jännittivät. Kotiyleisön lämmin vastaanotto lämmitti sydäntä ja Mansikka-aholle oli aina kiva tulla.

Kouvolan Sanomien urheilutoimituksen juttusarjassa urheilijat ja valmentajat kertovat kouvolalaisista urheilupyhätöistä ja legendaarisimmista areenoista.

Moises Garibay

Mansikka-ahon urheiluhalli on rakennettu vuonna 1973.
Mansikka-ahon urheiluhalli on rakennettu vuonna 1973.

urheiluhalli

Osoite: Huovihongantie 1, 45200 Kouvola

Rakennettu: 1973

Suunnittelija: Olavi Soukka

Remontoitu: 2018 (julkisivu)

Omistaja: Kouvolan kaupunki

Kenttä: Parketti

Kouvot ja Kouvottaret (koripallo) sekä Sudet (salibandy) pelaavat hallissa kotiottelunsa.

Moises Garibay

Manskari on vuosikymmenet ollut nimenomaan Kouvojen koti.
Manskari on vuosikymmenet ollut nimenomaan Kouvojen koti.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset