Kouvolassa vieraillut elinkeinoministeri Mika Lintilä uskoo, että elintarvikkeiden rautatiekuljetukset Kouvolasta Kiinaan voidaan aloittaa ensi kesänä

Valtion omistajaohjauksesta parin vuoden ajan vastannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) haluaa pitää helmikuussa perustetun Pohjolan Rautatiet oy:n omistuksen kotimaisena. Itärata on Lintilän mukaan tärkeä hanke muttei mahdollinen ennen pääradan tulpan avaamista.

Moises Garibay

Kymenlaaksoa kiertäneen Lintilän korviin on kantautunut tietoja maakunnan sisäisistä ristiriidoista. Hän kehottaa siirtymään pohjalaismalliseen kannustavaan kateuteen, joka hyödyttää molempia osapuolia.
Kymenlaaksoa kiertäneen Lintilän korviin on kantautunut tietoja maakunnan sisäisistä ristiriidoista. Hän kehottaa siirtymään pohjalaismalliseen kannustavaan kateuteen, joka hyödyttää molempia osapuolia.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) povaa Kouvolan ja Kiinan väliselle rautatieyhteydelle hyvää tulevaisuutta. Yhteydellä saattaa hänen mielestään olla ensi vuosikymmenellä iso merkitys Kymenlaakson menestymiselle.

Hän arvioi esimerkiksi sellun, elintarvikkeiden ja muiden Suomelle ja Kymenlaaksolle elintärkeiden teollisuuden vientituotteiden kulkevan enenevissä määrin rautateitse Venäjän ja Kazakstanin halki Kiinaan.

Lintilän asiantuntijoilta saamien tietojen mukaan Venäjän pakotteiden takia pysähdyksissä oleva elintarvikevienti rautateitse Kouvolasta Kiinaan on mahdollista käynnistää ensi kesänä.

Nopea junayhteys tuo yrityksille säästöjä

Kouvolassa pienen kuulijajoukon kanssa keskustan vaalitilaisuudessa kahvitellut Lintilä kertoo, ettei elintarvikeviennille pitäisi olla enää lainsäädännöllistä estettä.

Asia vaatii vielä Venäjän duuman hallinnollisen käsittelyn.

— Yhteydellä on erinomaiset menestymismahdollisuudet, koska se on niin paljon rahtilaivayhteyttä nopeampi ja kustannustehokkaampi. Yritykset hakevat varmasti sen kautta säästöjä kuljetuskustannuksiin.

Kouvolan ja Xi’anin välisen yhteyden alkuvaiheen kokeilut näyttävät Lintilän mukaan lupaavilta. Toisena lupaavana tulevaisuuden reittinä hän pitää Koillisväylän kautta tapahtuvaa Euroopan ja Aasian välistä laivaliikennettä.

— Siellä Jäämeren olosuhteet vielä hankaloittavat liikennöintiä. Junayhteys Kouvolasta Kiinaan on jo nyt saatu toimimaan.

Kymenlaaksoon mallia terveestä pohjalaiskateudesta

Kymenlaakson vierailullaan Kouvolassa ja Inkeroisissa pysähtynyt Lintilä koukkasi myös Etelä-Kymenlaakson Haminan ja Kotkan kautta.

Elinkeinoministerin korviin on parin viime vuoden aikana kulkeutunut paikallisten poliitikkoyhteyksien kautta tietoa maakunnan sisäisestä kahtiajakautumisesta.

Keski-Pohjanmaalla sijaitsevalta Toholammilta kotoisin olevalla ministerillä on maakunnan molempien päiden päättäjille selkeä viesti omilta kotikonnuiltaan.

— Kaunaisuudesta pitää siirtyä kannustavaan kateuteen pohjalaiseen mallin. Jos naapuri ostaa uuden auton, pitää itse ostaa parempi. Toisen maakuntakeskuksen menestyminen palvelee molempien alueiden kehittymistä.

Itärata vasta, kun päärataa parannettu

Kouvolan vierailullaan Lintilä sanoi ymmärtävänsä Itäradan merkityksen Itä-Suomelle.

— Se on ilman muuta tärkeä liikenneväylä, joka palvelee laajaa aluetta. Radan vaikutusalueella asuu noin miljoona ihmistä.

Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan ja täällä Savonrataan yhdistyvän Itäradan suunnittelua on Lintilän mukaan mahdollista edistää.

Toteutus ei hänen mukaansa voi kuitenkaan käynnistyä ennen pääradan parantamista.

— Pääradan liikenteellinen tulppa välillä Helsinki—Hämeenlinna pitää ensin avata rakentamalla lisää raiteita ja Pasilan ratapihaa pitää laajentaa. Itäradan tai muiden ratahankkeiden tuoma liikenteenlisäys ei mahdu Helsingin päähän ennen sitä.

Pääradan perusparannuksen hän toivoo lähtevän liikkeelle heti ensi hallituskauden alussa.

Kaikkiin ratahankkeisiin eivät valtion hartiat riitä

Valtion omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri muistuttaa, että valtio ei yksin suurten ratahankkeiden rahoittamisesta selviä.

Hän sanoo, että sen takia helmikuussa perustettiin valtion omistama suuria raideliikennehankkeita kehittävä yhtiö Pohjolan Rautatiet oy.

— Ratayhtiö perustettiin raideinfran kehittämiseen tarvittavan rahoituspohjan laajentamiseksi.

Yhtiön alkupääoma muodostettiin, kun valtio luovutti sille Neste oyj:n osakkeita. Yhtiö myi osakkeet maaliskuun alussa yli 105 miljoonalla eurolla.

Lintilän mukaan yhtiöön toivotetaan tervetulleiksi osaomistajiksi niin kaupungit, kunnat kuin eläkerahastotkin. Ulkomaiset sijoitusyhtiöt ja muun rajan takaa tulevan rahoituksen hän torppaisi.

Ministeri haluaisi pitää raideinfrastruktuurin kaltaisen toimialan kotimaisessa omistuksessa.

— Tiedämme hyvin, että ulkomainen raha on kiinnostunut tällaisista hankkeista, mutta pyrimme pitämään omistuksen kotimaisissa käsissä.

Kommentoidut